Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvoi jälleen viime vuonna. Saajia oli yhteensä yli 67 000, mikä on noin 1 060 enemmän kuin edellisvuonna. Kela korvasi kuntoutuspsykoterapian kustannuksia 108 miljoonalla eurolla viime vuonna. Kustannukset nousivat hiukan edellisvuodesta, kun inflaatio otetaan huomioon.

Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä oli viime vuonna suurempi kuin koskaan, vaikka vuoden aikana mediassa uutisoitiin myös siitä, että psykoterapeuttien asiakasmäärä on laskenut.

– Väestötasolla tarkasteltuna asiakasmäärän laskusta ei voida puhua. Kelan data osoittaa, että kuntoutuspsykoterapian saajamäärä oli viime vuonna ennätyksellinen, sanoo tutkimuspäällikkö Miika Vuori tiedotteessa.

Vuonna 2025 kuntoutuspsykoterapiassa aloitti 20 384 uutta asiakasta. Uusien kuntoutujien määrä on 2020 luvulla pysynyt varsin vakaana, ollen vuosittain noin 19 000–20 600 henkilöä.

– Kuntoutuspsykoterapian aloittavien uusien asiakkaiden määrä kasvoi pitkään vuosittain. 2020-luvulla kasvu on kuitenkin taittunut, ja tämän seurauksena kokonaissaajamäärän kasvu on hidastunut selvästi. Kelan korvaama ja yksityisten palveluntuottajien toteuttama kuntoutuspsykoterapia muodostaa nykyisin merkittävän julkista terveydenhuoltoa täydentävän palvelukokonaisuuden, Vuori toteaa.

Naiset hakeutuvat kuntoutuspsykoterapiaan selvästi miehiä yleisemmin. Saajista 52 000 eli 78 prosenttia oli naisia viime vuonna. Miehiä saajien joukossa oli reilu 14 000. Kuntoutuspsykoterapian saajien sukupuolijakauma on pysynyt suunnilleen samana viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Eniten kuntoutuspsykoterapiaa käyttävät nuoret naiset. Vuosien 2011–25 aikana 25–34 vuotiaiden naisten ikäluokassa saajamäärän väestöosuus on noussut yhdestä prosentista 5,7 prosenttiin. Saman ikäryhmän miesten osuus on kasvanut vastaavasti 0,3 prosentista 1,4 prosenttiin.

Yleisimmät päädiagnoosit kuntoutuspsykoterapian saajilla ovat masennustilat ja ahdistuneisuushäiriöt. Kun tarkastellaan nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttöä, sukupuolten välinen ero lääkkeiden käytössä on pienempi kuin kuntoutuspsykoterapian kohdalla, vaikkakin myös masennuslääkitys on naisilla miehiä yleisempää.

– Naiset käyttävät psykoterapiapalveluja miehiä todennäköisemmin. Alustava tutkimusnäyttö viittaa siihen, että toiminnallinen ja vahvuusperustainen työote saattaa madaltaa miesten kynnystä hakeutua terapiaan. Tämä ei kuitenkaan ole sukupuolikisa. Olennaista lienee se, että psykoterapia sovitetaan yksilöllisesti ja toteutusmuoto valitaan asiakkaan tarpeiden mukaan, Vuori arvioi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)