Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat melkein ennallaan viime syksyyn verrattuna ja ovat nyt samalla tasolla kuin vuosi sitten. Yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla. Pk-yritysten maksuvaikeudet ovat kuitenkin selvästi vähentyneet.

Näin todetaan 13.2.2026 julkaistussa Pk-yritysbarometrissa, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

Yhtä moni pk-yritys odottaa taloustilanteen paranevan kuin heikkenevän.

– Suomen talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä vientimarkkinoidemme kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. On huolestuttavaa, että rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen edelleen haittaa yritysten hankkeiden toteutumista, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.).

Maksuvaikeudet helpottamassa – kasvua jarruttaa rahoituksen puute ja se, ettei rahoitusta haeta.

Pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä väheni selvästi loppuvuoden aikana. Erityisesti nuorempien yritysten tilanne on parantunut. Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen merkittäviä haasteita. Nyt 38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta.

– Tämä viesti on syytä ottaa vakavasti. Jos yritykset eivät saa rahoitusta tai kokevat, että hakeminen on liian vaikeaa, rahoitusmarkkina ei tue riittävästi Suomen talouden kasvua. Helpotamme osaltamme pienimpien ja aloittavien yritysten tilannetta mikroyrityslainallamme, ja näyttää siltä, että myös pankit ja muut rahoittajat ovat lisäämässä yritysrahoitusta. Samaan aikaan täysin velattomien yritysten määrä on kasvanut, mikä kertoo, ettei investointeja ole viety eteenpäin. Tuntuvat kasvutoimet edellyttävät usein ulkoista rahoitusta, se on työkalu kasvuun. Yritysten onkin tärkeä huomata, että myös investointivelka on velkaa. Se on pois yrityksen tulevasta kasvusta ja menestyksestä”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Finnveraa vaaditaan yhä usein yritysten pankkilainojen takaajaksi. Barometri osoittaa, että voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä peräti 58 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta. Vaikka rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen.

– Hyvä uutinen on, että voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten rahoituksen saatavuus ei ole viime vuosina entisestään heikentynyt. Monilla yrityksillä on taloudellisen tilanteensa puolesta erittäin hyvä hetki tehdä investointeja. Korkotaso ja inflaatio ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja viennin tilauskirjat kasvussa, joten kotimaista ja kansainvälistä kysyntää on, jatkaa Ketola.

Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.

Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri vähentyneet syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävän sitä. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä. 

– Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan vuoden 2026 loppupuolelle. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä ennen kasvun ja kysynnän selvää käännettä, sanoo Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen.

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta nyt on havaittavissa myönteistä kehitystä, kun kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään nousuun. Yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Lupaavasta kohenemisesta huolimatta kasvuhakuisuus on edelleen pitkän aikavälin tasoon verrattuna vaatimatonta.

Myönteistä on, että nuorten, vuoden 2019 jälkeen perustettujen pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina. Kasvuyrityksillä on keskeinen rooli taloudessa: ne kehittävät uusia innovaatioita, toimivat kasvun moottoreina ja kirittävät muita yrityksiä. Niiden joukosta nousee myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä.

– Kasvuhakuisten yritysten määrän kääntyminen kasvuun on kauan odotettu tulos. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita, sanoo Malinen.

Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Lähes puolet pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana. Viime vuonna samoin koki joka kolmas pk-yritys.

Hieman yli neljännes pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja yli kolmannes satunnaisesti. Barometrin tulosten perusteella tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä.

– Tuoreimmissa kansainvälissä vertailuissa suomalaiset yritykset ovat EU-maiden kärkeä tekoälyn käytössä. On ilahduttavaa, että yrityksissä on havahduttu tekoälyn mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa. Tämä lupaa hyvää myös kilpailukyvyn näkökulmasta”, toteaa elinkeinoministeri Puisto.

– Pk-yritysten tekoälyloikka herättää toiveita tuottavuuden noususta. Suomalaisilla pk-yrityksillä on hyvät valmiudet uuden kriittisen teknologian käyttöönottoon, iloitsee Malinen.

Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 400 yritystä. Vastausaika oli joulukuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)