Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myyntien määrät ulosotossa ovat kasvaneet huomattavasti. Luvut käyvät ilmi Ulosottolaitoksen julkaisemista viime vuoden tilastoista.

Ulosoton asiamääriin suhteutettuna omaisuuden myynti on kuitenkin edelleen suhteellisen harvinainen perintäkeino. Omaisuuden myyntejä aloitettiin viime vuonna 6 600. Tämä on noin 550 eli yli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Toteutuneita myyntejä oli hieman yli 4 400 eli noin 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Valtakunnanvouti Veikko Minkkinen näkee kehityksen taustalla suuremman yhteiskunnallisen muutoksen.

− Asunto- ja kiinteistövarallisuuden arvo on kääntynyt tietyillä alueilla jopa jyrkkään laskuun. Nollakorkojen ajan ja lyhennysvapaiden jaksojen jälkeen velanhoidossa on saattanut tulla ongelmia ja lainan vakuutena oleva asunto tai kiinteistö ei enää riitä kattamaan jäljellä olevaa velan määrää. Tällöin asunto tai kiinteistö päätyy usein ulosottomenettelyssä realisoitavaksi, Minkkinen toteaa tiedotteessa.

Ulosottovelallisten yhteismäärä ylitti vuonna 2025 ensimmäisen kerran 600 000 eri velallisen rajan. Velallisia oli ulosoton asiakkaana viime vuoden aikana yhteensä hieman yli 608 000. Velallisten määrä kasvoi edellisvuodesta 3,7 prosenttia. Lukumäärä kuvaa saman vuoden aikana ulosotossa olleita henkilö- ja yritysvelallisia. Samanaikaisesti ulosotossa on yksittäisenä ajankohtana tarkasteltuna keskimäärin noin 269 000 velallista.

Ulosottovelallisista 91 prosenttia on yksityishenkilöitä. Velallisten määrän kasvu johtui pääosin yksityishenkilöiden määrän noin neljän prosentin kasvusta. Yritysten ja yhteisöjen määrä kasvoi alle prosentin, 0,7 prosenttia.

Pitkään jatkunut heikentynyt taloustilanne näkyy velallismäärän kasvuna ulosotossa vasta hieman viiveellä. Taloustilanteesta johtuvan kasvun lisäksi lukuun ovat osaltaan vaikuttaneet myös kansainvälisten pakotteet. Ulosottolaitos huolehtii EU:n pakotteiden mukaisesta varojen jäädyttämisestä.

Ulosotosta on mahdollista selviytyä. Noin 35 prosentilla velallisista velkamäärä oli varsin pieni, eli alle tuhat euroa. Ulosottovelallisista noin 38 prosenttia selviytyi veloistaan viime vuonna maksamalla velkansa, missä oli noin 0,4 prosentin kasvu edellisvuodesta. Yli 50 000 euroa velkaa olevien määrä oli noin 15 prosenttia velallisista.

− Velkojen päätyminen ulosottoperintään ei tarkoita talouden hallinnan menettämistä. Tavoitteenamme on, että ulosotossa asiointi on velalliselle sujuvaa. Sähköiset palvelut mahdollistavat oman tilanteen seurannan ja yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta, Minkkinen sanoo.

− Koulutamme henkilöstöämme antamaan palveluohjausta, jotta voimme ohjata asiakkaitamme myös avun ja tuen piiriin.

Ulosoton perintätuloksesta noin 53 prosenttia kertyi vuonna 2025 velallisen toistuvaistulojen, kuten palkan ulosmittauksesta. Palkan ja eläkkeen ulosmittauksen osuus oli 39 prosenttia ja elinkeinotulon noin 14 prosenttia. Ulosottomyyntien osuus perinnässä oli noin yhdeksän prosenttia.

− Hankalissa tilanteissa, kun veloista ei maksamalla tahdo selvitä, kannattaa talous- ja velkaneuvojan kanssa selvittää myös velkajärjestelyn mahdollisuus, valtakunnanvouti neuvoo.

Ulosottolaitoksen strategisena tavoitteena on ylivelkaantumisen ennalta ehkäiseminen. Ulosottolaitos tekee myös sidosryhmäyhteistyötä, jonka kautta on tavoitettu viime vuonna noin 25 500 kansalaista ja yli 12 000 sidosryhmien edustajaa. Erityisesti häätöjen ennalta ehkäiseminen ja nuorten ylivelkaantumisen estäminen ovat olleet viime vuoden erityisteemoja.

Perintätulos saavutti viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen 1,477 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2024 oli noin 19 prosenttia. Ulosoton kautta haettavien rahasaatavien kasvaviin määriin vaikuttivat myös muutamat huomattavan suuret yksittäiset saatavat, jotka tulivat viime vuonna perintään. Näillä oli osaltaan merkitystä myös perintätuloksen kasvussa. Perintätulos ja velkojille tilitettävä määrä oli tästäkin huolimatta ennätyksellinen.

Vuonna 2025 Ulosottolaitoksen perintätuloksesta kertyi maksamattomia veroja, sakkoja ja muita julkisoikeudellisia maksuja 464 miljoonaa euroa. Näiden osuus kasvoi lähes kahdeksan prosenttia. Lisäksi valtiolle tilitettiin ulosottomaksuja 99,5 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuodesta oli noin kymmenen prosenttia.

Ulosottoon tuli perittäväksi rahasaatavia noin 5,2 miljardin euron arvosta. Ulosottoon vireille tulleet asiamäärät kasvoivat vuonna 2025 vain vähän edellisvuodesta. Ulosottoon tuli vireille ja ulosotossa käsiteltiin noin 2,8 miljoonaa asiaa. Vireille tulleissa asioissa oli kasvua edellisvuodesta 0,4 prosenttia ja käsitellyissä hieman enemmän, 1,3 prosenttia.

Julkisoikeudellisia saatavia tulee ulosottoon kappalemääräisesti enemmän kuin yksityisoikeudellisia. Euromäärältään nämä julkisoikeudelliset saatavat ovat kuitenkin keskimäärin selvästi pienempiä.

Euromäärissä tarkasteltuna verojen ja muiden julkisoikeudellisten saatavien osuus oli noin 26 prosenttia, kun taas yksityisoikeudellisten asioiden osuus oli 68 prosenttia. Kappalemäärissä tilanne on lähes päinvastainen: julkisoikeudellisten asioiden osuus kaikista vireille tulleista asioista oli noin 61 prosenttia.

Häätöasioiden määrä kasvoi edellisvuodesta 1,8 prosenttia ja häätöjä tuli vireille lähes 9 400. Toimitettujen häätöjen määrä puolestaan laski vuoden 2024 tasosta lähes 3,4 prosenttia ja häätöjä toimitettiin liki 5 000.

Tilanteita, joissa vuokranantaja peruutti häädön, oli 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024, hieman yli 4 000. Kokonaisuudessaan häätöjen määrä on kuitenkin edelleen korkealla tasolla.

− Häätöjen määrä on lisääntynyt vuosittain koronavuosien jälkeen. Viime vuonna kasvu näytti jo taittuvan, mutta loppuvuoden tilanne nosti määrän uuteen ennätykseen. Hyvä asia oli kuitenkin se, että yhä useammin häädön hakija peruutti häädön vuokralaisen muutettua omaehtoisesti, valtakunnanvouti toteaa.

Ulosottolaitoksen lakisääteisenä perustehtävänä on tuomioiden ja muiden ulosottokelpoisten päätösten täytäntöönpano. Ulosottolaitos turvaa toiminnallaan oikeuksien ja velvoitteiden toteutumista yhteiskunnassa.

Ulosottolaitoksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni kansalainen selviytyy velvoitteistaan ja ulosoton asianosaiset, eli ulosoton hakijat ja vastaajat voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen ulosotossa.

Ulosottolaitos varmistaa oikeusturvan toteutumista osana oikeuslaitosta. Toiminnallaan Ulosottolaitos ennalta ehkäisee ylivelkaantumista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)