Kelan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan etuuskustannukset laskivat reaalisesti 87 miljoonaa euroa viime vuonna. Lasku selittyy pääosin sairauspäivärahan korvaustason leikkauksella ja korvattujen päivien vähenemisellä. Mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot eivät yleistyneet.

Kela maksoi sairauspäivärahaa 848 miljoonaa euroa ja osasairauspäivärahaa 79 miljoonaa euroa vuonna 2025. Etuusmenot pienenivät yhteensä 87 miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun inflaation vaikutus huomioidaan.

Kustannusten vähenemistä selittää ennen kaikkea vuoden alussa tehty leikkaus sairauspäivärahaan ja osasairauspäivärahaan. Samalla myös Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä pieneni.

– Sairauspäivärahan leikkauksen seurauksena korvauskustannukset vähenivät merkittävästi, ja korvaustason lasku on voinut osaltaan lyhentää päivärahakausia. Tätä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarkemmin, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren tiedotteessa.

Sairauspäivärahaa pitkien sairauspoissaolojen perusteella sai vajaa 307 000 henkilöä, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Saajien määrä pysyi lähes ennallaan.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai noin 102 000 henkilöä ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella noin 78 000 henkilöä. Saajamäärät olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

– On hyvä uutinen, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot eivät kaikkiaan ole enää viime vuosina juurikaan yleistyneet. Kasvun tyrehtyminen voi viitata siihen, että mielenterveysongelmien ehkäisyyn on havahduttu ja kehitetty toimivia malleja. Myös työllisyysasteen lasku on voinut hillitä sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvua, koska sairauspäivärahaa saavat ennen kaikkea työssäkäyvät, pohtii Blomgren.

Mielenterveyden häiriöiden sairauspääryhmän sisällä ahdistuneisuus- ja stressihäiriöihin perustuvat pitkät sairauspoissaolot kuitenkin lisääntyivät edelleen. Niitä oli jo yli 52 000 henkilöllä. Masennushäiriöihin perustuvat poissaolot puolestaan vähenivät edelleen.

Masennushäiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden keskinäiseen kehitykseen voivat osaltaan vaikuttaa diagnoosikäytäntöjen muutokset.

Kela korvasi 14,3 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, mikä on lähes puoli miljoonaa päivää vähemmän kuin vuonna 2024. Noin kaksi kolmasosaa vähenemisestä johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivien vähentymisestä.

Osasairauspäivärahalla Kela korvasi lähes 2,3 miljoonaa päivää. Vajaat 14 prosenttia vuonna 2025 korvatuista päivistä oli osasairauspäivärahapäiviä. Osuus on vuosi vuodelta hiljalleen noussut, mutta kasvutahti on viime vuosina hieman hiipunut.

– Osasairauspäivärahaa olisi syytä hyödyntää vielä enemmän. Sillä voidaan tukea työkykyongelmia kokevien ihmisten osallisuutta työelämään sekä ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja siirtymistä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo Blomgren.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)