Juuri päättynyt talvi oli harvinaisen kova, sillä pakkasjaksoa kesti vuodenvaihteesta alkaen lähes pari kuukautta. Lunta ei sen sijaan ollut kovinkaan paljon. Molemmilla seikoilla on vaikutusta linnustoon.

Talvilintuja on laskettu eri puolilla maakuntaa sijaitsevilla 5–10 kilometrin pituisilla reiteillä Luonnontieteellisen keskusmuseon johdolla talvesta 1956–57 alkaen. Silloin alkoivat vuodenvaihteessa tehtävät joululaskennat. Vuonna 1967 alkoivat kevätlaskennat helmi- ja maaliskuun vaihteessa ja syyslaskennat marraskuun alussa alkoivat vuonna 1975.

Nykyään Varsinais-Suomessa lasketaan noin 70 reittiä kullakin jaksolla. Reiteiltä lasketaan kaikki nähdyt ja kuullut linnut. Näin saadaan hyvä kuva ajankohdan lintutilanteesta. Lintutiedoista lasketaan kunkin lintulajin yksilömäärä kuljettua kymmenen kilometrin matkaa kohden.

Kulunut talvi oli yleisesti ottaen vähälintuinen, sillä laskennoissa tavattu lintujen yksilömäärä oli pienin yli kymmeneen vuoteen. Lintujen määrät ovat riippuvaisia etenkin ravinnon saatavuudesta eikä nyt ollut mitään suurta ravinnonlähdettä, kuten pihlajanmarjoja tai koivunsiemeniä luonnossa tarjolla. Lintujen ruokintakin on vähentynyt selvästi parin vuosikymmenen aikana.

Suomen pienimmän linnun hippiäisen selviäminen hengissä talven yli on hyvin riippuvainen siitä, millaisia pakkasia on talvella. Tänä talvena hippiäisiä laskettiin syksyllä marraskuun alussa kymmenen, vuodenvaihteessa neljä ja nyt talven lopulla alle yksi yksilö kymmenellä kilometrillä. Eli vain noin kuusi prosenttia hippiäisistä selvisi talven yli. Tämän talven ankaruutta hippiäiselle korostaa se, että niitä on tavattu vielä vähemmän 60 vuotta kestäneissä kevätlaskennoissa vain keväinä 1987 ja 2010.

Muita kovista pakkasista kärsineitä pikkulintuja olivat toinen hyvin pieni lintu peukaloinen, punarinta ja pyrstötiainen. Laajoissa ruovikoissa viihtyvää viiksitimalia ei tavattu lainkaan kevätlaskennoissa. Siitä on maakunnassa laskentojen ulkopuolellakin tiedossa vain muutama havainto tammikuun jälkeen.

Tavalliset asutuksen lähellä viihtyvät talvilinnut, kuten tali- ja sinitiainen, keltasirkku, varpunen ja varis eivät näytä tulosten mukaan kärsineet tavallista enemmän talvesta. Samoin metsissä viihtyvät hömö- ja töyhtötiainen tuntuvat pärjänneen samalla tavalla kuin muistakin viime aikojen talvista.

Lumipeitteen määrällä on merkitystä Suomen luonnossa moneen asiaan. Lumi tarjoaa suojaa pakkasilta esimerkiksi myyrille. Vaikka lunta oli nyt vähän, niin yhtäjaksoinen pakkaskausi suosi myyriä ja niitä syöviä lintuja. Hiirihaukka on runsastunut talvilintuna tällä vuosituhannella lumipeitteen vähenemisen, ja sitä kautta saalistusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Tänä talvena oli paljon myyriä, joten laji pärjäsi hyvin talven yli ja niitä tavattiin kevätlaskennassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Isolepinkäinen eli lapinharakka on rastaan kokoinen lintu, jonka ravinnossa myyrät ovat myös isossa roolissa. Niitäkin tavattiin paljon eli pakkasessa pärjää, jos on riittävästi syötävää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)