Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa, joka käsitteli ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja varhaista poistumista työmarkkinoilta, tarkasteltiin tätä kysymystä kahden laajan tutkimuskokonaisuuden avulla. Ensimmäinen kokonaisuus koostui kansainvälisten interventiotutkimusten systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta ja meta-analyysista. Toinen kokonaisuus oli suomalainen seurantatutkimus, joka toteutettiin vuosina 2017–22 ja johon osallistui yli 2 300 sosiaali- ja terveysalan työntekijää.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että terveystottumusten parantaminen sekä työntekijää tukevat työolot voivat merkittävästi vahvistaa keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä.

Työkyky määritellään tässä kontekstissa ihmisen kokemuksena siitä, miten hyvin hän pystyy vastaamaan työnsä vaatimuksiin. Tämä työkyky toimii tärkeänä mittarina arvioitaessa, kuinka pitkään työntekijät voivat jatkaa työuraansa ikääntyessään.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että säännöllinen aerobinen tai lihaskuntoharjoittelu edistää keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä. Katsauksessa löydettiin viitteitä moniosaisten hyvinvointiohjelmien hyödyistä; nämä ohjelmat sisälsivät esimerkiksi terveyskoulutusta, liikuntaa ja ravitsemusohjausta.

Nämä tulokset osoittavat, että sekä kohdennettu liikuntaharjoittelu että laaja-alaiset hyvinvointiohjelmat voivat tarjota konkreettisia hyötyjä ikääntyville työntekijöille.

Katsauksessa havaittiin, että interventiotutkimuksia, joissa huomioidaan yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työhön liittyviä tekijöitä, on tehty vain vähän, ja niiden tulokset ovat olleet vaihtelevia.

Suomalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työolotekijöihin liittyvät parannukset vahvistivat työkykyä.

Terveyteen liittyvät positiiviset muutokset, jotka tukivat työkykyä olivat parempi unen laatu, vähäisempi psyykkinen kuormitus, lisääntynyt liikunta vapaa-ajalla, tupakoinnin lopettaminen sekä alkoholin käytön vähentäminen.

Työolotekijät, joiden paraneminen vahvisti työkykyä olivat työn vaatimusten kohtuullistaminen, parempi tasapaino työn vaatimusten ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksien välillä, suurempi vaikutus- ja päätösvalta omaan työhön liittyvissä asioissa sekä lisääntynyt palkitsevuus ja arvostus.

Työolotekijöiden tehdyt muutokset lisäsivät työntekijöiden kokemusta siitä, että he pystyvät vastaamaan työnsä vaatimuksiin aiempaa paremmin.

Tutkimusryhmä arvioi tutkimuskokonaisuutensa antavan johtopäätöksiä ja vinkkejä, joiden noudattaminen edistäisi ikääntyvien työntekijöiden työurien pitenemistä. Työkyky ei ole pysyvä ominaisuus – sitä voidaan vahvistaa elintapoja ja työoloja parantamalla. Unen, mielenterveyden, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistäminen on keskeistä.

Työolojen kehittäminen – esimerkiksi tarpeettomien vaatimusten vähentäminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja arvostuksen vahvistaminen – on ratkaisevan tärkeää.

Parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä yksilö- ja työolotekijät, moniulotteisilla ratkaisuilla, jotka edistävät sekä terveyttä että työn tekemisen edellytyksiä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)