Terveyslannoituksia tehtiin metsätalouden metka-tuella noin 18 400 hehtaarilla viime vuonna. Lannoituspinta-ala kasvoi noin 8 000 hehtaarilla edellisvuodesta. Metsien terveyslannoituksella korjataan puiden kasvuhäiriöitä ja samalla lisätään metsien kasvua ja hiilinielua.

Metsänomistajat lannoittivat metsiään boorilla ja tuhkalla ennätyksellisen paljon viime vuonna. Erityisesti boorilannoitus kiinnosti, ja sitä tehtiin noin 12 200 hehtaarilla. Tuhkalannoitusta tehtiin noin 6 200 hehtaarilla. Metsäkeskus maksoi terveyslannoituksiin 3,6 miljoonaa euroa metsätalouden tukea viime vuonna.

– Viime vuoden terveyslannoitukset lisäävät metsien kasvua varovaisesti arvioituna yli 500 000 kuutiometrin verran. Tulevaisuudessa puuston lisäkasvusta saadaan hakkuutuloja arviolta noin 27 miljoonaa euroa. Kolmen prosentin korkokannalla laskettuna tulevien hakkuutulojen nettonykyarvo olisi noin 10,7 miljoonaa euroa. Terveyslannoituksen vaikutuksesta myös arvokkaan tukkipuun määrä lisääntyy vähintäänkin noin 15 prosenttia ja puustotuhot vähentyvät, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Oikeaan aikaan toteutettu terveyslannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista metsänhoitotoimista ja samalla myös hyvä ilmastoteko. Lannoituksilla voidaan lisätä metsien kasvua ja hiilinielua.

Terveyslannoitusta tehtiin maakunnista eniten Pohjois-Savossa viime vuonna. Vähiten terveyslannoitusta tehtiin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Pohjois-Savossa tehtiin yli kolmannes koko maan terveyslannoituksista ja lähes puolet boorilannoituksista. Seuraavaksi eniten boorilannoituksia tehtiin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

– Tähän on selvä syy. Itä-Suomen metsissä on runsaasti boorinpuutoksesta johtuvia kasvuhäiriöitä, joita voi korjata lannoituksella, Remes kertoo.

Suuri osa boorilannoituksista toteutettiin rehevien maiden kuusikoihin. Mäntyvaltaisten metsien osuus oli 15 prosenttia. Rauduskoivikoissa boorilannoituksia tehtiin hieman yli sata hehtaaria koko maassa.

Tuhkalannoituksissakin maakuntien väliset erot ovat suuret. Lähes puolet koko maan tuhkalannoituksista tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla viime vuonna. Tuhkalannoitusta tehtiin paljon myös Kainuussa, Pohjois-Savossa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Vähiten tuhkalannoitusta tehtiin Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.

Tuhkalannoitusta tehtiin suurelta osin varttuneissa suometsissä. Tuhkalannoitusalasta vain neljännes oli taimikoita tai muita nuoria metsiä. Tuhkalannoituksista 90 prosenttia tehtiin rämeille ja korpiin 10 prosenttia.

Tuhka vähentää maaperän happamuutta ja turpeessa olevat ravinteet tulevat paremmin puiden käytettäväksi. Näin puuston kasvu saa vauhtia. Tuhkalannoituksella voidaan parhaimmillaan vaikuttaa myös vesistöjen kuntoon.

– Kun lannoituksen seurauksena puuston kasvu lisääntyy, puut myös haihduttavat enemmän vettä ja kuivattavat maata. Se voi vähentää tai ainakin siirtää myöhemmäksi kunnostusojitusten tarvetta. Näin vähenee myös ojitusten kiintoaine- ja ravinnekuormitus vesistöihin. Vesistöjen varteen jätetään aina suojavyöhyke, jolle ei levitetä lannoitetta, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)