Noin puolet metsistä uudistetaan männylle, käy ilmi Metsäkeskukseen viime vuonna saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Kuusen osuus on 46 prosenttia ja rauduskoivun 5 prosenttia. Muita puulajeja käytetään hyvin pieniä määriä.

Metsän kylvöt ja istutukset alkavat keväällä, kun maa on sulanut ja lämmennyt. Metsien uudistamisessa eniten käytetty puulaji on edelleen mänty.

Mäntyä käytetään paljon varsinkin Pohjois-Suomessa. Kuusta suositaan eniten viljavilla Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon metsämailla. Kuusen viljely on vähentynyt eniten Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, missä se on korvautunut pääosin männyn viljelyllä.

Suomessa suurin osa metsistä uudistetaan istuttamalla puuntaimia. Istutusten osuus on noussut 72 prosenttiin koko maassa, mutta maakunnittain vaihtelu on suurta.

Uutta metsää perustetaan useimmin istuttamalla Päijät-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Lapissa istutukset ovat viime vuosina selvästi vähentyneet ja kylvöt lisääntyneet.

Puunsiemeniä kylvämällä uudistetaan 17 prosenttia metsistä. Metsää uudistetaan kylvöillä useimmin suhteessa pinta-alaan Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Luontaisesti metsiä uudistetaan useimmin Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Luontaisesti uudistaen taimikko syntyy hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä.

– Uudellamaalla luontaisen uudistamisen suurta suosiota selittänee se, että voimakkaita hakkuita ja maanmuokkausta halutaan välttää tiheään asutuilla alueilla. Taustalla voi olla myös halu säästää ja vähentää kustannuksia, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Metsän istutuksissa käytetään yleisimmin kuusta, mutta männyn osuus on kasvanut koko ajan 2020-luvulla. Viime vuoden metsänkäyttöilmoitusten perusteella mäntyä käytetään pääpuulajina jo lähes kolmanneksessa istutuksissa. Metsän kylvöissä mäntyä käytetään selvästi puulajeista eniten.

Myös sekametsiä perustetaan nykyään aiempaa enemmän.

– Kuusen rinnalle saatetaan istuttaa mäntyä ja tilaa jätetään myös luontaisesti kasvuun lähteville koivuntaimille. Sekametsät kestävät erilaisia tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät ja niistä on hyötyä eri lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle, Remes sanoo.

Kaikista uudistettavista metsistä 13 prosenttia on suometsiä. Suometsistä kaksi kolmasosaa uudistetaan istuttamalla, vajaa viidennes luontaisesti ja 15 prosenttia kylvämällä. Suometsien istutuksista kaksi kolmasosaa tehdään männyllä, kuusella vajaa kolmasosa ja loput koivulla. Suometsien luontaisessa uudistamisessa ja kylvöissä käytetään lähes pelkästään mäntyä.

– Suometsien käsittelyssä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Suometsät uudistetaan edelleen pääosin istuttamalla männyntaimia, toteaa rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskukseen saapui viime vuonna metsänkäyttöilmoituksia uudistushakkuista lähes 165 000 hehtaarin alalle. Metsänkäyttöilmoitukseen täytyy merkitä metsän uudistamisessa käytettävä pääpuulaji sekä metsän uudistamistapa. Pääpuulaji voi muuttua ilmoitetusta esimerkiksi taimien saatavuuden mukaan. Ruokaviraston mukaan metsänviljelyyn toimitettiin viime vuonna lähes 175 miljoonaa puuntainta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)