Metsällä kävi viime vuonna 191 000 metsästäjää. Sepelkyyhkyjä saatiin saaliiksi ennätykselliset 324 000 yksilöä, kun taas metsäjänissaalis jäi tilastointihistorian pienimmäksi, 50 000 yksilöön. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsästystilastoon.

Riistanhoitomaksun maksajien ja metsällä käyneiden määrä väheni. Riistanhoitomaksun suoritti noin 298 000 metsästäjää, ja vajaa kaksi kolmasosaa heistä metsästi. Pienriistajahdissa kävi 151 000 metsästäjää, ja hirvieläimiä metsästi noin 111 000 metsästäjää.

Sepelkyyhky on saalisyksilöiden lukumäärässä mitattuna tärkein riistalajimme.

– Vuoden 2025 sepelkyyhkysaalis oli tilastointihistorian korkein, 324 000 yksilöä. Metsästäjäkohtaiset sepelkyyhkysaaliit ovat muihin pienriistalajeihin verrattuna suuria. Vuonna 2025 saalis oli keskimäärin 11 lintua sepelkyyhkysaalista saanutta metsästäjää kohden, kertoo Luken yliaktuaari Miikka Husa tiedotteessa.

Myös vesilintusaalis kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Sinisorsia saatiin 198 000 ja taveja 60 000 yksilöä. Muiden vesilintujen saalismäärät ovat selvästi pienempiä.

Metsäjänissaalis oli ennätyksellisen pieni, 50 000 yksilöä. Rusakoita saatiin 47 000 yksilöä.

Metsäkanalintusaalis oli edellisvuoden tapaan pieni. Teeriä saatiin noin 78 000, metsoja 21 000, ja pyitä 25 000 yksilöä. Riekkosaalis lähes puolittui, ja oli noin 13 000 yksilöä.

Metsäkanalintusaaliit vaihtelevat kantojen runsauden mukaan, ja erityisesti teerisaaliiden vuosittainen vaihtelu on suurta. Metsäkanalintujen kannanvaihtelu vaikuttaa myös metsästäjien aktiivisuuteen: heikkoina lintuvuosina metsäkanalinnustamassa käy vähemmän metsästäjiä. Metsäkanalinnustamassa kävi noin 93 000 metsästäjää, mikä oli pienin määrä vuoden 2017 jälkeen.

Hirviä saatiin metsästysvuonna 2025–26 saaliiksi edellisvuotta enemmän, yhteensä 41 225 hirveä. Valkohäntäpeurasaalis väheni, ja oli 40 488 eläintä.

Metsäkauriita saatiin saaliiksi yhteensä 11 290, joista 700 kaadettiin touko-kesäkuun pukkijahdin aikana.

Hirvieläinjahdissa käyneille 111 000 metsästäjälle kertyi yli 1,5 miljoonaa hirvieläinten metsästyspäivää.

– Riistasaaliista saatiin 7,9 miljoona kiloa luullista lihaa, josta hirvenlihan osuus oli yli kaksi kolmasosaa. Riistalihan laskennallinen arvo oli noin 61 miljoonaa euroa, Husa toteaa.

Tilasto laadittiin 9 000 metsästäjälle lähetetyn kyselyn perusteella. Heistä 62 prosenttia vastasi kyselyyn. Otoksen poiminnan satunnaisuuden takia tilastoarvioihin liittyy epävarmuutta, varsinkin aluetasolla. Yleensä runsaimmin metsästettävillä lajeilla saalisarvioiden luotettavuus on parempi kuin vähemmän metsästettyjen lajien.

Pyyntiluvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien lajien saalistiedot saatiin Suomen riistakeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)