Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa puhuneet suomalaiset kansanedustajat Pia Kauma (kok.), Vilhelm Junnila (ps.) ja Inka Hopsu (vihr.) vaativat sotarikoksista epäiltyjä oikeuden eteen.

– Tulitauko voi hiljentää aseet ja sopimus lopettaa taistelut, mutta jos uhrit eivät saa oikeutta ja sotarikolliset kulkevat vapaana, rauha jää hauraaksi. Kyse ei ole kostosta, vaan yhteisen ihmisyytemme suojelemisesta, yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Pia Kauma (kok.) muistutti, kun Etyj-alueen kansanedustajat keskustelivat kansainvälisestä oikeudesta turvallisuuden ja yhteistyön perustana Alankomaiden Haagissa.

Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota on eurooppalaisille näkyvin esimerkki siitä, millaisten hirmutekojen uhreiksi tavalliset ihmiset voivat joutua, mutta samaa tapahtuu ympäri maailmaa. Kauman mukaan Ukraina testaa myös sitä, miten sitoutunut kansainvälinen yhteisö on oikeuden toteutumiseen.

– Riippumattomat lähteet ovat raportoineet Ukrainassa lukuisia epäiltyjä sotarikoksia ja muita kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Niistä vastuussa olevat on tuotava oikeuden eteen ja jos heidät todetaan syyllisiksi, saatettava vastuuseen teoistaan. Sama pätee kaikkialla muuallakin, riippumatta maantieteestä, politiikasta tai vallasta. Oikeudenmukaisuus antaa uhreille takaisin ihmisarvon, joka heiltä riistettiin, ja luo pohjaa sovinnolle ja kestävälle rauhalle, Kauma päätti.

Suomen Etyj-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila yhtyi Kauman näkemyksiin Ukrainasta ja toisti Suomen tukevan sotarikoksia tutkivan erityistuomioistuimen perustamista.

Hän laajensi keskustelua Iraniin todeten, että sen nykyhallinto muodostaa laajan ja moniulotteisen turvallisuusuhan sekä ydinaseiden leviämisen että ihmisoikeusloukkausten kautta.

Junnila varoitti myös uusista turvallisuusuhista, kun suurvallat pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa tavoilla, joita on tähän asti pidetty kansainvälisessä politiikassa ennenkuulumattomina.

– Tähän on vastattava määrätietoisesti ja yhteisiä periaatteita puolustamalla. Syyllisten saattaminen oikeuden eteen ja vahva tuki uhreille osoittavat, että sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä ei ole vain sanahelinää. Kansainvälisen yhteistyön pitää olla johdonmukaista pitkän aikavälin turvallisuuden lisäämiseksi. Tavoitteemme on turvata rauha, vapaus ja hyvinvointi myös tuleville sukupolville, hän totesi.

– Suvereenit valtiot ovat luoneet kansainvälisen oikeuden, jotta säännöt olisivat samat kaikille ja jotta kaikki ihmisoikeusloukkaukset tulisi käsitellä asianmukaisesti ja tasapuolisesti, Inka Hopsu aloitti.

Hän halusi nostaa keskusteluun Palestiinan tilanteen harmitellen, että sitä koskevaa aloitetta ei otettu käsittelyyn/ ollut nostettu Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen käsittelyyn omana asiakohtanaan.

Vakava humanitaarinen kriisi jatkuu Gazassa, terveydenhuoltojärjestelmä on suurelta osin romahtanut ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt raportoivat palestiinalaisvankien kaltoinkohtelusta Israelin vankiloissa, Hopsu listasi vaatien tohtori Hussam Abu Safiyan ja kaikkien muiden mielivaltaisesti pidätettyjen palestiinalaisten terveydenhuollon työntekijöiden välitöntä vapauttamista.

Ulkomaailma voisi hänen mukaansa auttaa palestiinalaisia muun muassa lisäten lääkinnällisiä evakuointeja ja viisumihelpotuksia.

– Useita opiskelijoita ja joitakin professoreita Gazassa on hyväksytty yliopistoihin Euroopassa ja Kanadassa. Meidän täytyisi mukauttaa viisumiprosessiamme, jotta heidän opiskelunsa mahdollistuisi. Sama koskee afganistanilaisia naisopiskelijoita, jotka eivät voi jatkaa opintojaan Afganistanissa, mutta ovat saaneet opiskelupaikkoja muun muassa Ison-Britannian yliopistoihin. Nämä nuoret tarvitsevat meiltä tällaista tukea”, hän totesi.

Muun muassa kokouksen isäntämaa Hollanti on onnistuneesti ottanut vastaan gazalaisia opiskelijoita.

Tiistai-illan istunnossa puhuivat Etyj-maiden kansanedustajien lisäksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen puheenjohtaja Tomono Akane ja EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön viraston Eurojustin varapuheenjohtaja Boštjan Škrlec.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada.

Parlamentaarisen yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Etyjin parlamentaariseen yleiskokouksen istuntoon Haagissa osallistuu kansanedustajia yli viidestäkymmenestä Etyj-alueen maasta. Sunnuntaina 5. heinäkuuta alkanut kokous päättyy keskiviikkona, kun parlamentaarikot hyväksyvät yhteisen päätöslauselmansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)