Lasten riski sairastua vakavaan bakteeri-infektioon on hieman suurempi perheissä, joissa vanhempien tulotaso ja erityisesti äidin koulutus on matalampi. Tulos perustuu ensimmäiseen koko väestön kattavaan suomalaiseen rekisteritutkimukseen, jossa yhdistettiin laajat kansalliset tartuntatauti- ja sosioekonomiset aineistot.

– Hyödynsimme tutkimuksessamme Suomen kattavia rekistereitä, mikä mahdollisti ensimmäistä kertaa näin laajan tarkastelun vanhempien sosioekonomisen taustan ja lasten vakavien bakteeri-infektioiden välillä, sanoo apulaisylilääkäri, LT Anniina Kyrönlahti Uudesta lastensairaalasta tiedotteessa.

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin alle 16-vuotiaiden lasten vakavia bakteeritartuntoja Suomessa vuosina 2002–16. Aineisto perustui valtakunnallisiin rekistereihin, joista yhdistettiin tiedot lasten verestä tai aivo-selkäydinnesteestä todetuista bakteeri-infektioista sekä vanhempien tulo- ja koulutustasosta.

Tulosten mukaan matalampi tulotaso ja äidin matalampi koulutus oli yhteydessä lasten kohonneeseen bakteeritartuntariskiin, vaikka tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Yhteys vanhempien sosioekonomiseen asemaan ei ollut samanlainen kaikissa bakteeri-infektioissa. Selkeimmin ero näkyi Escherichia coli -infektioissa, joissa riski oli suurempi matalamman tulotason perheissä. Myös pneumokokin aiheuttamissa infektioissa havaittiin viitteitä suuremmasta riskistä perheissä, joissa vanhempien koulutus oli matalampi.

Eschericia coli on ihmisen suolen yleisin aerobinen bakteeri, joka joskus aiheuttaa mm. virtsatie- tai suolitulehduksia tai aivokalvotulehduksia.

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on yleinen bakteeri, joka aiheuttaa lieviä ylähengitystietulehduksia sekä vakavia sairauksia, kuten keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä.

– Tutkimustulos viittaa siihen, että sosioekonomiset tekijät voivat vaikuttaa lasten terveyteen myös hyvinvointivaltiossa, ja ne tulisi huomioida sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoitoon ohjauksessa sekä terveydenhuollon palveluiden saavutettavuudessa, sanoo terveydenhuollon ja lastentautien erikoislääkäri, dosentti Laura Madanat-Harjuoja.

Tulokset on kuitenkin syytä varmistaa laajemmissa pohjoismaisissa tutkimuksissa, ja taustatekijöistä, kuten hoitoon pääsyn viiveistä ja ravitsemuksesta, tarvitaan lisää tietoa.

Tutkijat arvioivat, että erot voivat liittyä esimerkiksi siihen, kuinka herkästi hoitoon hakeudutaan ja kuinka nopeasti lapsi pääsee hoidon piiriin ja tutkimuksiin. Myös vanhempien terveysosaaminen voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti oireet tunnistetaan ja niihin reagoidaan.

Vaikka Suomessa terveydenhuolto on lähtökohtaisesti kaikkien saatavilla, tulokset osoittavat, että sosioekonomiset erot voivat silti heijastua lasten terveyteen. Siksi tutkijat korostavat, että ennaltaehkäisyssä ja sairaanhoidossa on tärkeää ottaa huomioon myös perheiden erilaiset lähtökohdat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)