Viime vuosien vaisussa asuntomarkkinassa moni myyjä on lykännyt asuntonsa myyntiä pitkien myyntiaikojen ja laskeneen hintatason vuoksi. Myyntiaika vaikuttaa asunnon toteutuvaan hintaan ennen kaikkea markkinapsykologian kautta: mitä pidempään asunto on markkinoilla, sitä herkemmin ostajat alkavat kyseenalaistaa sen hinnoittelua.

Samalla myyjän paine kasvaa, mikä voi johtaa heikompiin myyntipäätöksiin ja suurempiin hinnanalennuksiin. Kun ostajien ja myyjien hintaodotukset lähentyvät toisiaan, kaupat syntyvät aiempaa nopeammin ja pitkän myyntiajan ostajalle tarjoama neuvotteluetu pienenee.

Asuntomarkkinoilla myyntiajat ovat tänä vuonna kääntyneet selkeään laskuun. Tilastokeskuksen mukaan käytettyjen asuntojen myyntiajat lyhenivät kesäkuussa 2026 kaikissa asuntotyypeissä. Myyntiajat ovat lyhentyneet johdonmukaisesti tammikuusta lähtien, ja kesäkuussa ne olivat lyhyimmillään sitten loppuvuoden 2024. Koko maassa käytetyn kerrostaloasunnon keskimääräinen myyntiaika on lyhentynyt tammikuun huipustaan 28 päivällä ja suurissa kaupungeissa 29 päivällä.

Pääkaupunkiseudulla lasku on ollut vielä voimakkaampaa: huipuista on tultu alas 35 päivää. Suunta on siis oikea, mutta matkaa normaalimpaan markkinatilanteeseen on edelleen. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen myyntiaika oli kesäkuussa yhä yli 100 päivää, kun vuonna 2021 vastaava luku oli Tilastokeskuksen mukaan vain 52 päivää.

– Myyntiajoista on lähtenyt noin kuukausi pois alkuvuoden myyntiaikojen huippulukemiin verrattuna. Kaupanteosta on tullut sujuvampaa, mutta pääkaupunkiseudulla myyntiajat ovat edelleen selvästi pidempiä kuin ennen markkinan hidastumista. Tuolloin asunto myytiin tyypillisesti noin kahdessa kuukaudessa, kun nykyisin keskimääräinen myyntiaika on noin sata päivää. Pitkä myyntiaika harvoin parantaa asunnon lopullista kauppahintaa. Asuntomarkkinoilla tunnetaan niin sanottu markkinatuoreuden ilmiö: uusi kohde herättää eniten kiinnostusta heti markkinoille tullessaan. Jos asunto ei löydä ostajaa ensimmäisten viikkojen aikana, kiinnostus yleensä hiipuu ja ostajien neuvotteluasema vahvistuu. Siksi oikea hinnoittelu heti alussa on onnistuneen myynnin kannalta ratkaisevaa. Myös välittäjän näkemyksen pitää perustua toteutuneisiin verrokkikauppoihin eikä pelkästään siihen, mitä myyjä toivoo asunnostaan saavansa, summaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius tiedotteessa.

Lyhentyneet myyntiajat ovat myönteinen signaali paitsi asunnonvaihtajille myös asuntosijoittajille, sillä toimivammat markkinat parantavat sijoitusasunnon likviditeettiä ja vähentävät epävarmuutta sen mahdollisesta realisointiajasta. Viime vuosien haastava vuokramarkkinatilanne on kuitenkin vähentänyt yksityisten asuntosijoittajien aktiivisuutta, mikä on näkynyt pienten asuntojen kauppamäärissä ja vuokratuloja saavien määrän hienoisena laskuna viimeisimmissä, toukokuussa 2026 julkaistuissa verotiedoissa.

Pidempi aikajänne kertoo kuitenkin toisenlaista tarinaa. Vuonna 2014 vuokratuloja sai noin 293 000 suomalaista, kun tuoreimpien verotietojen mukaan määrä on noin 369 000. Määrä on siis kasvanut noin 76 000 henkilöllä vuosikymmenessä. Asuntosijoittaminen on siten yleistynyt Suomessa merkittävästi, eikä se ole vain harvojen suursijoittajien toimintaa: Suomen Vuokranantajien Vuokranantajakyselyn mukaan tyypillinen vuokranantaja omistaa yhdestä kolmeen vuokra-asuntoa ja vain kahdeksalla prosentilla on vähintään kymmenen sijoitusasuntoa.

Vaikka vuokratuloja saavien kokonaismäärä on viime vuosina hieman laskenut, keski-ikäisten vuokratuloja saavien määrä on kasvanut. Kasvua on kirjattu sekä naisissa että miehissä. Tämä tukee myös Suomen Vuokranantajien havaintoa asuntosijoittamisen tasa-arvoisuudesta: vuokranantajista 50 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä Suomen vuokranantajien Vuokranantajakyselyn mukaan. Asuntosijoittaminen ei siis ole vain harvojen suursijoittajien tai yhden sukupuolen harrastus, vaan varsin tavallisten suomalaisten tapa sijoittaa ja säästää.

Asuntomarkkinat ovat kulkeneet eteenpäin käsijarru osittain päällä. Viimeaikainen talousnäkymien vahvistuminen luo kuitenkin perustaa myös asuntomarkkinoiden elpymiselle, vaikka toipuminen eteneekin todennäköisesti asteittain. Talouskasvun vahvistuminen tukee ajan myötä kotitalouksien tuloja, työllisyyttä ja ostovoimaa, mikä luo pohjaa myös asuntojen kysynnän elpymiselle. Asuntojen hinnat eivät seuraa BKT:n kehitystä yksi yhteen, mutta pitkällä aikavälillä talouskasvu luo edellytyksiä myös asuntojen hintojen nousulle.

Juhana Brotherus nosti X:ssä esiin kiinnostavan ristiriidan: Suomi on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa asuntojen hinnat ovat laskeneet, vaikka talouskasvu on viimeisimpien mittausten mukaan ollut länsimaiden nopeinta. Voiko tämä asetelma jatkua pitkään? Toistaiseksi talouskasvun piristyminen ei ole vielä juuri näkynyt asuntomarkkinoilla kauppamäärissä. Heikko suhdanne painoi asuntokauppamääriä vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin selvästi vuodentakaista vähemmän. Myös vuoden toinen puolisko käynnistyi vielä tuttujen askelmerkkien mukaisesti: heinäkuussa käytettyjen asuntojen kauppamäärät jäivät 13,5 prosenttia vuodentakaista pienemmiksi.

– H2:lla mielenkiinto kohdistuu ennen kaikkea siihen, alkavatko käytettyjen asuntojen kauppamäärien vuosimuutokset kääntyä plussan puolelle. Asuntomarkkinoilla käänne näkyy yleensä ensin kauppamäärissä ja myyntiajoissa – vasta myöhemmin hinnoissa. Ostajan kannalta yhtälö onkin pitkästä aikaa kiinnostava, sillä hintataso on edelleen selvästi huippuvuosia alempana. Esimerkiksi Helsingissä vuoden 2025 hintataso vastasi karkeasti vuoden 2018 tasoa, ja kaupungin etäisimmillä lähiöalueilla hinnat ovat paikoin palautuneet jopa vuoden 2010 tasolle. Tämä korostaa realistisen hinnoittelun merkitystä: kaupungin keskimääräinen hintakehitys ei kerro, millä hinnalla yksittäinen asunto todella käy kaupaksi. Myös kaupungin sisällä hintaerot voivat olla merkittäviä, joten asuntoa myydessä on tärkeää tuntea kohteen todellinen markkina-arvo, muistuttaa Salenius.

Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun sekä Tilastokeskuksen, Verohallinnon, Suomen Vuokranantajien, sekä Helsingin kaupungin aineistoihin ja tilastoihin. Heinäkuun kauppaluvut on haettu 12. heinäkuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)