Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat tuottaneet uuden valtakunnallisen kartta-aineiston, joka auttaa viljelijöitä kohdentamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä vesiensuojelun kannalta tärkeimmille alueille. Aineisto tukee maatilojen neuvontaa ja viljelysuunnittelua sekä kannustaa lisäämään kasvipeitteisyyttä erityisesti Saaristomeren valuma-alueella.

Syke ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat yhteistyössä tuottaneet kartta-aineiston, jonka avulla pyritään ohjaamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä – eli erilaisia nurmia, viljan sänkeä ja syysviljaa – vesiensuojelun kannalta keskeisimmille alueille. Kehitystyössä ovat olleet mukana myös ympäristöministeriön ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat, ja sitä on kehitysvaiheessa testattu Saaristomeri-ohjelman pilottialueilla.

Kohdentamisaineiston perusteella kasvipeitteisyyttä suositellaan valtakunnallisesti 61 prosentille peltopinta-alasta. Aineistossa on huomioitu peruslohkon sijainti suhteessa vesistöihin, pohjavesialueisiin, Natura-alueisiin ja tulvaherkkiin alueisiin sekä lohkon eroosioherkkyys.

Aineistosta on julkaistu lohkokohtainen hakutoiminto sekä interaktiiviset kartat Vesi.fi-sivustolle.

Sivustolta voi tarkistaa lohkonumerolla, kuuluuko kyseinen lohko kohdennusaineistoon eli suositellaanko sille talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Kartoilta voi tarkastella aineistoon kuuluvia peruslohkoja, kohdennussuosituksen perusteita eli suosituksen määrityksessä huomioituja aineistoja sekä peltojen sijaintia suhteessa niihin.

Peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä on monenlaisia ympäristöhyötyjä: se parantaa maaperän kasvukuntoa, vähentää vesistökuormitusta ja eroosiota, lisää luonnon monimuotoisuutta sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Hyödyt vaihtelevat osittain esimerkiksi kasvilajista sekä peruslohkon sijainnista ja ominaispiirteistä riippuen.

Kasvipeitteisyyttä on Saaristomeren valuma-alueella runsaasti, mutta sen kohdentumista ja laatua on tarpeen vielä parantaa. Talviaikaisella kasvipeitteellä ja sen tehokkaalla kohdentamisella voidaan muun muassa edistää vesien pidättämistä ja vähentää vesistökuormitusta. Tämä on erityisen tärkeää, kun pakkastalvet ovat vähentyneet ja talvitulvat lisääntyneet. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea.

Varsinais-Suomessa 71 prosenttia pelloista oli kasvipeitteisiä vuonna 2024, mikä on hieno onnistuminen maatalouden vesiensuojelun kannalta. Uuden kohdentamisaineiston myötä kasvipeitteisyyden vaikutusta voidaan nyt tehostaa lisäämällä aitoa talviaikaista kasvipeitteisyyttä niille peruslohkoille, jotka vaikuttavat vesistöihimme eniten.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)