Eduskuntavaalit käydään ensi huhtikuussa. Puolueet ovat jo valmistelleet omia hallitusohjelmatavoitteitaan hallitusneuvottelujen pohjaksi. Myös kaupungit ja maakunnat ovat miettineet, mitä tavoitteita kannattaisi ajaa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi toukokuussa yksimielisesti maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet. Varsinais-Suomi kuuluu Suomen kasvumaakuntiin. Siksikin on kohtuullista olettaa, että satsauksia ja investointeja kohdistuu tänne myös jatkossa.

Mitä tavoitellaan? Suomi on valintansa tehnyt ja liittynyt Natoon. Katse on lännessä, itäraja on käytännössä suljettu, eikä ole mitään merkkejä sen avautumisesta.

Tie länteen käy Varsinais-Suomen kautta. Kaikki, etenkään Länsiradan ilkkujat, eivät tätä selvästikään ole vielä ymmärtäneet. Länsiyhteyttä on vahvistettava. Se on koko maan, ei vain Varsinais-Suomen etu. Ihmiset ja tavarat kulkevat meritse. Satamista matka jatkuu kumipyörillä mutta raideliikennettä ei voi sivuuttaa.

Maakuntaliitto puhuu pohjoismaisesta kasvukäytävästä. Kiinteä Turku–Tukholma-yhteys halutaan osaksi TEN-T-ydinverkkoa vuoden 2028 asetusuudistuksessa. Tämä ei ole haihattelua, vaikka liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) niin toistuvasti vähättelee. Kyse on visiosta, joka voi konkretisoitua seuraavien vuosikymmenten aikana. Kiinteä yhteys ei toteudu, ellei sitä lähdetä edistämään pienin askelin.

Länsirata toteutuu mutta sovittuna on vasta ensimmäinen osa. Vasta toisen osan investointipäätös eli oikorata Salosta Lohjalle nopeuttaisi liikennettä. Toivelistalla on myös lähijunaliikenteen käynnistäminen ja Uudenkaupungin radan peruskorjaus. Muiden muassa.

Kaikki ei ole pelkkää liikennettä. Saaristomeri ei ole puhdistunut yrityksistä huolimatta. Projekteja on tullut ja mennyt, tulokset ovat olleet vaatimattomia. Projektien sijasta tarvitaan selvä ohjelma, joka jatkuisi yli hallituskausien. Ilman sitä muutosta parempaan ei nähdä.

Lasse Virtanen