Alkukasvukauden kuivuus heikensi syysviljojen satonäkymiä

Puinnit alkoivat heinäkuun puolivälissä siemenheinien ja syysrypsin korjuulla. Elokuun alusta päästiin puimaan syysvehnää, kuminaa ja aikaisia ohria. Tällä hetkellä puitavasta alasta on korjattu noin kymmenen prosenttia. Sadonkorjuussa ollaan keskimääräisessä aikataulussa, mutta elokuussa jatkunut viileähkö sää ja ajoittaiset runsaat sateet viivästyttävät sadon kypsymistä ja korjuun etenemistä. Huoli sadon laadusta, etenkin lakopaikoissa, on suuri.

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat tällä hetkellä puolessa välissä, ja kuminasta on korjattu 70 prosenttia. Syysrypsi ja -rapsi on joillakin alueilla korjattu jo kokonaan, kun toisilla alueilla niiden korjuu on vasta alussa.

Kevätviljoista on puitu eniten ohraa, 11 prosenttia alasta. Myös kauran puinnit ovat alkaneet, ja alasta on korjattu tähän mennessä seitsemän prosenttia. Sen sijaan kevätvehnän puinnit eivät ole vielä juurikaan käynnistyneet lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, jossa noin viisi prosenttia alasta on puitu.

Herneestä on puitu viisi prosenttia alasta, eniten Etelä-Karjalassa, jossa noin 20 prosenttia alasta on korjattu. Härkäpavun, kevätrypsin ja kevätrapsin puinnit eivät ole vielä alkaneet. Niiden korjuuseen päästään syyskuun puolella.

Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet rajujen ukkoskuurojen takia lakoon menneet kasvustot sekä rikkakasvien, kuten ohdakkeen, valvatin ja pujon, runsastuminen ja kasvaminen kasvustojen läpi. Etenkin herne ja kevätöljykasvit ovat kärsineet laosta, ja pahimmillaan 70–80 prosenttia niiden alasta on laossa. Kevätvilja-alasta noin 13 prosenttia on laossa, eniten ohraa. Lakoontuminen lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja viljoilla punahome voi runsastua.

Rukiin ja syysvehnän satonäkymät ovat viimevuotisia heikommat. Talven kovat pakkaset ja alkukasvukauden kuivuus harvensivat kasvustoja ja heikensivät syysviljojen kehitystä, mikä on heijastunut koko kasvukauden ajan niiden kasvuun. Sekä rukiin että syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan keskimäärin tyydyttäviä, joskin vaihtelu on suurta. Syysvehnän valkuaiset näyttävät ensimmäisten puintitulosten perusteella kuitenkin olevan hyvällä tasolla.

Kevätviljojen puinnit ovat vasta aivan alussa, joten kattavaa tietoa sadon määrästä ja laadusta ei vielä ole. Satonäkymät vaihtelevat tyydyttävästä hyvään, mutta niiden toteutuminen edellyttää, että sadonkorjuukauden sää on poutainen. Ohralla ja kauralla arvioidaan kevätviljoista parhaimmat satonäkymät. Viljakasvustot ovat olleet pitkin kasvukautta reheviä ja tiheitä, mutta kevätvehnä on jäänyt paikoin harvaksi.

Etelä-Suomessa, etenkin Varsinais-Suomessa, alkukesän kuivuus ehti verottaa kevätviljojen pensomista. Aikaisimmat kylvökset näyttävät onnistuneen parhaiten. Paikalliset rankat sateet ovat aiheuttaneet kuitenkin lakoa, etenkin rehevillä viljapelloilla, ja heikentäneet peltojen kantavuutta. Myös tautipaine on noussut kasvukauden loppua kohden ja punahomeen oireita on havaittu viljoissa jonkin verran.

Herneen satonäkymät vaihtelevat tyydyttävästä hyvään. Herneet pärjäsivät alkukesän kuivuudessa hyvin, mutta myöhemmin kasvukaudella ne ovat kärsineet liiallisista sateista ja lakoontuneet. Kevätrypsi- ja rapsikasvustojen kunto vaihtelee paljon eri alueilla. Aikaisimpien kylvöjen kasvustojen kukinta oli vaatimatonta ja kukinta-aika lyhyt.

Tilannetta vaikeuttivat myös runsaina esiintyneet tuholaiset, erityisesti kaalikoi ja rapsikuoriaiset. Sen sijaan myöhemmin, kesäkuun alussa kylvetyt kevätrypsit välttyivät pahimmilta tuholaisongelmilta ja kukkivat tasaisesti. Kasvustoja on kuitenkin paikoin runsaasti laossa ja rikkakasvit ovat kasvaneet läpi. Satonäkymien arvellaan olevan tässä vaiheessa vain välttäviä ja myös sadon laatu on vielä arvoitus. Kuminan sato on vaihdellut välttävästä hyvään. Sokerijuurikkaan ja perunan kasvu on vielä kesken, ja niiden satonäkymät ovat tässä vaiheessa tyydyttävät. Peruna on paikoin kärsinyt runsaiden sateiden aiheuttamasta liiallisesta märkyydestä.

Pääosalla viljelykasveista korjuukausi on vasta alussa, ja tilanne voi vielä muuttua paljon ennen kuin kaikki sato on saatu korjattua talteen. Epävakainen sää sadekuuroineen uhkaa keskeyttää ja viivästyttää sadonkorjuutöitä ja on riski sadon laadulle.

Säilörehunurmet ovat kasvaneet tämän kesän kasvuolosuhteissa hyvin. Alkukasvukauden kuivuus heikensi joillakin alueilla ensimmäistä säilärehusatoa, mutta pääosin ensimmäinen ja toinen säilörehusato ovat olleet runsaat ja hyvälaatuiset. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja heikensivät laatua.

Toisen nurmisadon korjuu tehtiin valtaosalla alueista heinäkuun loppupuolella, ja sadon määrä ja laatu olivat pääosin hyviä. Nurmi on toisen niiton jälkeen lähtenyt hyvin kasvuun ja kolmannesta sadosta ennakoidaan siten myös hyvää. Kolmannen sadon korjuuseen kaikilla tiloilla ei ole enää tarvetta, ja se aiotaan tehdä 20–50 prosentilta säilörehualasta.

Uusien syyskasvien kylvöt vuoden 2027 satoa varten ovat alkaneet. Syyskasvien kylvöalan toteutumisen ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua kylvöihin riittävän aikaisin tämän kasvukauden puinneilta. Syyskasvien alan arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisena kuin viime syksyn kylvöissä.

Syysrapsin ja -rypsin kylvöt tehtiin elokuun ensimmäisillä viikoilla, ja kylvöalat ovat viime vuoden suuruisia tai vähän pienempiä. Syysrukiin kylvöaika on menossa parhaillaan, ja syysvehnää kylvetään elo-syyskuun vaihteessa. Rukiin kylvöalan ennakoidaan säilyvän viime vuoden suuruisena tai lisääntyvän hieman. Syysvehnän alan arvioidaan säilyvän samana, mutta syksyn sääolosuhteet voivat muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen. Muista syysviljoista syysruisvehnän pinta-alan arvioidaan nousevan edelleen hyvien sato-odotusten myötä, samoin syysohra kiinnostaa.

Avomaan vihanneksia on kaupassa nyt runsas valikoima kurkuista, kurpitsoista ja juureksista erilaisiin kaaleihin asti. Tomaattia on hyvin kaupoissa, mutta hetkittäistä niukkuutta voi esiintyä kasvustojen vaihtojen vuoksi. Kasvihuonekurkkua on myös hyvin tarjolla ja sitä on tänä kesänä riittänyt myös jonkin verran vientiin.

Kotimaisesta omenasadosta on tulossa hyvä. Kaupallisilla viljelmillä on aloiteltu aikaisten lajikkeiden sadonkorjuuta vähitellen. Kotipuutarhoissa on monin paikoin tulossa runsas omenasato.

Avomaan marjasesonki alkaa puolestaan olla jo lopuillaan suurimmassa osassa Suomea, mutta paikallisesti on vielä mustaherukkaa ja pensasmustikkaa saatavilla. Mansikkaa ja vadelmaa saadaan myös vielä useita viikkoja tunneliviljelmiltä, mutta avomaalta mansikkaa poimitaan enää pieniä määriä myöhäisistä istutuksista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.