OP Pohjolan ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan kaksi prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Keväällä kasvuksi arvioitiin tälle vuodelle yhtä prosenttia ja ensi vuodelle 1,5 prosenttia. Keskimäärin vuosien 2026–27 talouskasvu yltää parhaaseen vauhtiin sitten vuosien 2017–18.

Suomen talous kasvoi ennakkotietojen mukaan tammi-kesäkuussa keskimäärin noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. OP Pohjolan ekonomistien mukaan talouden kasvu jatkuu varsin laajalla pohjalla tämän vuoden jälkipuolella ja ensi vuonna.

– Lähi-idän sota ei ole heikentänyt talouskehitystä pelätyllä tavalla. Suomen taloudella on mainiot edellytykset kasvaa hyvää vauhtia myös ensi vuonna, kunhan geopoliittinen tilanne rauhoittuu oletetusti. Viennin ja investointien näkymät ovat myönteiset, ja luottamuksen vahvistuessa myös kotitalouksien hankinnat voivat lisääntyä, sanoo OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Vienti on kasvanut hyvää vauhtia jo pari vuotta ja sen veto säilyy hyvänä vuonna 2027. Taustalla ovat maailmantalouden kasvun piristyminen ja viennin parantunut kustannuskilpailukyky.

Investoinnit ovat kasvaneet tänä vuonna vahvasti niin yritysten kuin myös julkisten hankintojen tukemana. Ensi vuonna myös asuinrakentamisen elpyminen alkaa vahvistaa investointeja ja tahti säilyy hyvänä, vaikka julkiset investoinnit eivät kasva kohonneelta tasoltaan.

Yksityinen kulutus supistui viime vuonna poljettuaan sitä ennen paikallaan pari vuotta. Tämän vuoden alussa yksityinen kulutus alkoi elpyä, ja myönteinen kehitys vahvistuu jatkossa. Ensi vuonna kulutusta tukevat niin reaalitulojen nousu kuin parantunut luottamus. Säästämisaste laskee korkealle nousseelta tasoltaan, mutta säilyy pidemmän ajan keskiarvoa korkeampana.

Inflaatio nousi Lähi-idän sodan seurauksena tilapäisesti, kun energian hinta kallistui. Pohjimmiltaan inflaatio on Suomessa silti maltillista. Kuluttajahintojen nousu asettuu lähivuosina parin prosentin tuntumaan, mikä vastaa euroalueen tavoitetta.

Työttömyys nousi vuoden alkupuolella talouden piristymisestä huolimatta. On tyypillistä, että työmarkkinat elpyvät viiveellä. Jatkossa elpyvä talous alkaa kuitenkin tukea työmarkkinoita. Työttömyys kääntyy selvään laskuun, vaikka taso säilyy vielä ensi vuonna korkeana.

Suomen vaihtotase säilyy ylijäämäisenä viennin hyvän vedon turvin, vaikka tuonti kasvaa puolustushankintojen vauhdittamana. Julkisen talouden vaje puolestaan kasvaa tänä vuonna puolustusmenojen kasvun ja veronalennusten seurauksena. Lähivuosina vaje pienenee, mutta säilyy silti liiallisena.

– Suomen talouden kipukohtia ovat korkea rakenteellinen työttömyys ja julkinen vaje. Vahvakaan suhdannenousu ei yksin riitä korjaamaan näitä ongelmia, Heiskanen arvioi.

Maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna. Inflaatio nousi, ja Lähi-idän sota lisäsi epävarmuutta. Talous kesti silti vastoinkäymiset verrattain hyvin, ja erityisesti teollinen suhdanne säilyi raiteillaan.

Suhdanneindikaattorit ovat jo palautuneet, ja energian hinnan lasku vaimentaa inflaatiota. Maailmantalous elpyy kuluvan vuoden notkahduksesta viime vuosien vakaaseen kasvuun.

Euroalueen kasvulukuja ovat heiluttaneet Irlannin talouden voimakkaat vaihtelut. Ilman Irlantia euroalueen talous on kasvanut varsin vakaasti runsaan prosentin vuosivauhtia. Sama tahti jatkuu sekä tämän vuoden jälkipuoliskolla että ensi vuonna. Myönteistä on myös se, että Saksan talous on elpymässä muun euroalueen vauhtiin.

Euroalueen inflaatio kiihtyi keväällä energian hinnan kallistumisen vuoksi. Todennäköisesti kuluttajahintojen nousu ei pääse laaja-alaistumaan ja ensi vuoden kuluessa inflaatio palaa vähitellen parin prosentin tavoitteen tuntumaan. Euroopan keskuspankki joutunee silti nostamaan ohjauskorkojaan vielä syksyllä.

Heiskasen mukaan talouden riskit ovat tasapainossa.

– Talouskasvu voi vahvistua ennakoitua enemmän, jos geopoliittiset riskit vähenevät. Vastaavasti Suomen talous voi palata vähäiseen kasvuun, mikäli ennakkotiedot osoittautuvat liian myönteisiksi, epävarmuus jatkuu suurena, energian hinta kallistuu uudelleen ja vaikutukset heijastuvat inflaatioon sekä korkoihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)