Suomen Punaisen Ristin tuore raportti osoittaa, että 40 prosentilla ystävätoiminnan kyselyyn vastanneista ei ole ketään muuta ystävää kuin vapaaehtoinen. Yksinäisyys ja heikko osallisuus nivoutuvat monella yhteen.

Suomen Punainen Risti selvitti kyselyllä, millaisia vaikutuksia ystävätoiminnalla on ollut apua saavien elämään.

Kyselyyn vastanneiden yksinäisyys on vähentynyt Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan myötä. Lähes puolet vastaajista kokee, että vapaaehtoinen ystävä on vähentänyt heidän yksinäisyyden tunnettaan.

– Vastauksissa tulee selkeästi esille, kuinka tärkeä rooli vapaaehtoisella ystävällä voi olla yleisen mielialan ja hyvinvoinnin kohottajana. Vastaajista 38 prosenttia kokee hyvinvointinsa parantuneen vapaaehtoisen ystävän myötä, ja peräti 72 prosenttia vastaajista pitää ystävätoimintaa itselleen hyvin tärkeänä. Toisaalta on hyvä muistaa, että yksinäisyyden vastainen työ ei voi levätä pelkästään vapaaehtoistoiminnan harteilla, painottaa Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta tiedotteessa.

40 prosentilla kyselyyn vastanneista ei ole ketään muuta ystävää elämässään kuin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoinen ystävä.

– Kyselyn tuloksissa näkyy sama kuin yhteiskunnassamme laajemminkin eli ystävättömyyden ilmiö. Osalla ei ole edes sitä yhtä ystävää, kenen kanssa jakaa elämän iloja ja suruja. Yksinäisyydestä syntyy kierre, jossa ihmissuhteiden puute aiheuttaa eristäytyneisyyttä ja ulkopuolisuuden kokemusta sekä heikentää luottamusta muihin, Alaranta sanoo.

Selvityksen mukaan yksinäisyys ja heikko osallisuus kietoutuvatkin monesti yhteen: lähes kolmanneksella vastaajista on syrjäytymisriskistä kertova erittäin heikko osallisuuden kokemus. Yhdeksälle prosentille vastaajista vapaaehtoinen ystävä on ainoa sosiaalinen kontakti ulkomaailmaan.

– Kysely paljastaa, että moni yksinäinen kokee voimakasta osattomuutta. On huolestuttavaa, että niin moni kokee jäävänsä yhteiskunnassa ulkopuolelle, eikä koe kuuluvansa osaksi porukkaa tai voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Tulokset kertovat suoranaisesta osallisuuden kriisistä, Alaranta sanoo.

Kasvokkainen ystävätoiminta lisää yksinäisten turvallisuuden tunnetta. Kasvokkaiseen ystävätoimintaan osallistuvista vastaajista 35 prosenttia kokee turvallisuuden tunteen lisääntyneen vapaaehtoisen ystävän myötä. Vapaaehtoinen voi kannatella niin arjessa kuin kriisitilanteessa.

– Vastauksissa näkyy selvästi, miten merkityksellistä inhimillinen ja arvostava kohtaaminen on. Se, että ihminen kokee vihdoin tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Joku välittää ja on aidosti kiinnostunut kuulumisista ja läsnä. Vapaaehtoinen ystävä lisää myös turvallisuuden tunnetta ja kokemusta siitä, että vaikeuksistakin selvitään. Yhteiskunnallisissa kriisitilanteissa jo valmiiksi heikoilla olevat, kuten yksinäiset, jäävät helposti entistä enemmän syrjään. Onkin yhteiskunnan etu, että kaikista pidetään huolta, Alaranta muistuttaa.

Suomen Punainen Risti arvioi ystävätoimintansa vaikutuksia puhelimitse ja verkossa vuonna 2026 toteutetulla kyselyllä. Ystävätoiminnan kyselyyn vastasi 355 henkilöä, jolla on tai on ollut vapaaehtoinen ystävä kasvokkain tai verkossa. Edellisen kerran selvitys tehtiin vuonna 2023.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)