Älylasit päässä pahantahtoinen toimija voi kerätä toimitiloista hetkessä tietoa esimerkiksi näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä. Älylasien kautta tietoja voi päätyä myös tahattomasti vääriin käsiin. Työpaikoilla on nyt aika herätä pohtimaan riskejä, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat.

Älylaseja on ollut Suomessa myynnissä jo joitain vuosia, mutta vasta viime aikoina niiden suosio on todella alkanut viritä. Julkisuudessa mahdollisiksi riskeiksi on tunnistettu esimerkiksi yksityisyydensuojan loukkaukset ja koulussa lunttaaminen. Myös yrityksissä ja muissa organisaatioissa yleistyvä teknologia synnyttää kuitenkin ihan uudenlaisia uhkakuvia.

– Älylaseilla kuvaa, videota ja ääntä voi tallentaa paljon aiempaa huomaamattomammin, ja niihin on lisätty myös tekoälyominaisuuksia. Se mahdollistaa rikollisille tietojen analysoinnin, välittämisen ja jopa kyberhyökkäysten valmistelun paljon aiempaa nopeammin. Koska olemme niin tottuneet näkemään silmälaseja työympäristössä, emme vielä osaa ajatella, että joku käyttäisi niitä pahantahtoisesti – ja juuri siinä se riski piilee, sanoo LähiTapiolan tieto- ja yritysturvallisuudesta vastaava johtaja Petteri Ruohomäki tiedotteessa.

Älylasit ovat kehittyneet viime vuosina tyylikkäämmiksi, niiden akut kestävämmiksi, ja laitteisiin on tullut yhä älykkäämpiä toimintoja. Optikkoliikkeissä kehyksiä myydään tällä hetkellä karkeasti noin 500 eurolla.

– Mallien kehitys ja toisaalta hintojen lasku tuovat älylasit lähivuosina yhä useampien saataville. Samalla yhä useammalle voi tulla mieleen käyttää niitä pahoihin tarkoituksiin. Näen riskejä esimerkiksi siinä, miten paljon helpompi yrityksistä on urkkia kohdennetusti tietoja: niitä ei enää tarvitse kerätä useilla käynneillä ja lukuisista lähteistä vaan yhdellä vierailullakin laseihin voi ”tallentua” paljon, sanoo LähiTapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpää.

Älylasit vaikuttavat siihen, miten kohtaamme ihmisen. Jos olemme tietoisia, että meitä kuvataan tai ääntämme nauhoitetaan, mietimme todennäköisesti tarkemmin, mitkä sanat valitsemme. Jos taas emme tiedosta, että keskustelukaverin kehyksissä surraa kamera, voimme puhua varomattomasti myös näennäisesti harmittomilta tuntuvista aiheista.

– Tiedonkalastelutarkoituksissa liikkeellä oleva henkilö voi kasvotusten ohjata keskustelua ja viedä sitä hänelle suotuisaan suuntaan. Myös kameraan tallentuvat reaktiomme kysymyksiin voivat paljastaa jotain. Aiemmin tällaisten tiedonmurusten saaminen organisaatioista on ollut esimerkiksi viestien välityksellä paljon vaikeampaa, mutta pian niitä voidaan jopa reaalisaikaisesti hyödyntää huijauksiin, Ruohomäki kuvaa.

Järvenpää huomauttaa, että älylasien kautta tiedot voivat vaarantua myös vahingossa. Jos laitteella taltioidaan ympäristöä ja keskusteluja toimitiloissa ilman rajoituksia, eteenpäin voi välittyä vahingossakin arkaluonteisia tietoja. Älylaseista materiaali siirtyy tyypillisesti pilvipalveluihin, ja data voi olla myös suurten teknologiayhtiöiden tekoälymallien käytössä. Silloin sitä ei välttämättä jälkikäteen saa poistettua tai käyttöä hallittua.

– Työpaikoilla kannattaa ylipäätään alkaa miettiä, missä tiloissa ja tilanteissa älylaseja on ok käyttää: jätetäänkö ne esimerkiksi kokonaan organisaation johtoryhmien tärkeiden kokousten ulkopuolelle, kuten on aiemmin saatettu jättää tietokoneet ja älypuhelimet. Myös työtiloissa kuvaamista esimerkiksi koulutuksia ja somevideoita varten kannattaa pohtia.

Ruohomäki korostaa, että olemme älylasien kanssa nyt kaikki uuden edessä:

– Jokaisessa organisaatiossa on nyt hyvä havahtua pohtimaan, mitä riskejä ja toisaalta mahdollisuuksia älylasit lähivuosina tuovat. Niitä kun eivät käytä vain yritysvakoojat tai muut pahantahtoiset toimijat vaan mahdollisesti myös toivotut vieraat, huoltoyhtiön edustajat ja omat työntekijät. Moneen kysymykseen ei ole vielä vastausta, mutta kuten tekoälyn kanssa, riskejä ja mahdollisuuksia on hyvä miettiä ajoissa.

Älylaseja on sekä silmä- että aurinkolasimalleja. Kehykset voivat olla perinteisiä silmälaseja raskaammat, esimerkiksi sangat paksummat, koska niihin on upotettu teknologiaa ja esimerkiksi akku.

Älylasien kehykseen on upotettu kamera, jonka linssi yleensä näkyy päällepäin. Kun kameralla kuvataan, laseihin pitäisi syttyä merkkivalo. Se saatetaan kuitenkin yrittää piilottaa tai kytkeä pois päältä.

Tyypillisesti älylaseja ohjataan sangan sivua koskettamalla. Käytöstä voivat kieliä myös merkkiäänet ja käyttäjän laitteelle antamat äänikomennot.

Jos epäilet henkilön käyttävän laseja vilpillisiin tarkoituksiin, voit seurata hänen silmiensä ja lasiensa liikkeitä: Esimerkiksi pitkään tietokoneen näytön tai muun arkaluonteisen materiaalin tuijottaminen voi kieliä yrityksestä kerätä tietoja. Jos taas henkilö kääntelee katsettaan huoneessa eri suuntiin, hän saattaa pyrkiä kartoittamaan tietoa valvontakameroista ja muista turvallisuusratkaisuista mahdollisia jatkotoimia varten.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)