28 prosenttia suomalaisista kertoo klikanneensa somessa epäilyttävää linkkiä. Erityisesti nuoret tunnistavat ilmiön.

Sosiaalisen median alustat ovat tärkeä työväline huijareille uhrien etsimisessä. OP Pohjola selvitti kyselytutkimuksella, miten usein suomalalaiset kohtaavat huijauksia somessa. Kyselyn mukaan yleisin kokemus huijauksista on epäilyttävän linkin klikkaaminen, mitä on tehnyt 28 prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on keskustelu somessa huijariksi epäilemänsä tahon kanssa, mitä on tehnyt 14 prosenttia vastaajista. 57 prosenttia vastaajista ei tunnista langenneensa mihinkään annetuista huijausmuodoista.

– Huijarit saavuttavat somessa valtavan volyymin huijauksilleen. Somessa kannattaa muistaa olla riittävän epäilevä, jotta tunnistaa huijauksen. Epäilyttävä keskustelu kannattaa lopettaa eikä jatkaa eteenpäin linkistä, sanoo OP Pohjolan petostorjunnan asiantuntija Adriana Jakimova tiedotteessa.

Keskustelun käyminen ja ohjaus huijarin palveluun linkin kautta ovat ensimmäinen osa huijausta. kahdeksan prosenttia kertoo antaneensa epäilylle huijarille yhteystietoja. Pisimmälle huijauksiin on mennyt kolme prosenttia, jotka kertovat, että ovat luovuttaneet huijauksessa tunnuksia ja maksutietoja sekä siirtäneet rahaa huijaukseen liittyen.

– Huijaus on monivaiheinen prosessi, jossa uhri pyritään saamaan hämmennyksiin ja näin ohjaamaan häntä eteenpäin huijauksessa. Huijauspolulla on kuitenkin monta vaihetta, jolloin uhri voi oivaltaa, että kyse on huijauksesta. Kannattaa siis miettiä ja kysyä tarvittaessa läheiseltä tai pankista, onko tämä normaalia toimintaa.

Kyselyn mukaan nuoret ovat useimmiten klikanneet epäilyttävää mainosta somessa tai keskustelleet tahon kanssa, ketä epäilevät huijariksi. Some-huijauksissa myydään esimerkiksi loistavia sijoitustuottoja julkisuuden henkilön kasvoilla tai kalastellaan tietoja myynti-ilmoituksen perusteella.

– Tätä voi selittää se yksinkertainen asia, että nuoret käyttävät somea enemmän ja näin altistuvat huijauksille. Nuoret myös uskovat kykyynsä tunnistaa huijaus enemmän, sillä 18–25-vuotiaista 29 prosenttia on erittäin varma, että kykenee tunnistamaan huijauksen sosiaalisessa mediassa. Yli 65-vuotiailla osuus laskee kuuteen prosenttiin.

Rahasiirtoja huijareille some-huijauksen perusteella ovat tehneet enemmän vanhemmat ikäluokat, mutta erot ovat pieniä.

– Huijarit ovat ottaneet somen niin tärkeäksi työkaluksi, että on tärkeä kansalaistaito ymmärtää huijauksia. On myös tärkeää, että pankin ja asiakkaan lisäksi myös sosiaalisen median palvelut tekevät kaikkensa huijausten estämiseksi.

OP Pohjolan toukokuussa toteutettuun kyselyyn vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1 163. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy OP Pohjolan toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)