Jo vuorokauden katkos maksuliikenteessä aiheuttaisi huomattavia vaikeuksia Suomessa toimiville yrityksille, selviää tuoreesta Yrityspulssi-kyselystä. Geopoliittisen ympäristön muutokset ovat tehneet maksuliikenteen toimintavarmuudesta yrityksille entistä strategisemman kysymyksen.

Maksamisen toimintavarmuus ei ole yrityksille vain tekninen kysymys, vaan sillä voi olla suoria vaikutuksia liiketoiminnan jatkuvuuteen. Lähes joka neljäs yritys ei pystyisi jatkamaan normaalia liiketoimintaa, jos maksuliikenne lakkaisi toimimasta 24 tunniksi, selviää OP Pohjolan Yrityspulssi-kyselystä.

– Maksuliikenne on liiketoiminnan verenkierto. Kun raha liikkuu luotettavasti, yritykset voivat keskittyä kasvuun, kansainvälistymiseen ja investointeihin. Maksamisen jatkuvuus ja toimintavarmuus ovat nousseet strategisiksi kysymyksiksi yritysten johtoryhmissä, kertoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi tiedotteessa.

Strategisen merkityksen kasvusta kertoo myös se, kuinka tiiviisti yritykset seuraavat rahavirtojaan. 80 prosenttia yrityksistä, joiden vuotuinen liikevaihto on vähintään 200 miljoonaa euroa, kertoo seuraavansa yrityksensä kassatilannetta reaaliaikaisesti yhdestä paikasta. Reaaliaikainen näkymä auttaa yrityksiä niiden talouden seurannassa ja investointien suunnittelussa.

– Yritykset tarvitsevat reaaliaikaista tietoa rahavirroistaan, koska myös liiketoimintaympäristö on jatkuvassa liikkeessä. Kun tieto on saatavilla yhdestä palvelusta, se helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista sekä talouden ennakointia ja ennustamista, Keitaanniemi sanoo.

Maksuliikenteen merkitys ulottuu yksittäisiä yrityksiä laajemmalle. Kun maksut eivät liiku, vaikutukset näkyvät nopeasti toimitusketjuissa, palkoissa, verojen maksussa ja kaupankäynnissä. Siksi maksujärjestelmiä pidetään osana yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria myös Suomessa.

Toimintavarmuuden merkitys näkyy myös julkisella sektorilla. Valtionvarainministeriö teki kesällä sopimukset valtion maksuliikenteen hoidosta ja kertoi, että hankinnalla pyritään aiempaa parempaan varautumiseen ja jatkuvuuteen valtion maksuliikkeen hoitamisessa. OP Pohjola toimii seuraavat viisi vuotta valtion päämaksuliikepankkina.

Keitaanniemen mukaan eurooppalainen maksaminen käy parhaillaan läpi murrosvaihetta, jota vauhdittavat reaaliaikaisen maksamisen nopea kasvu, teknologinen kehitys ja tahto vahvistaa eurooppalaista maksamisen infrastruktuuria.

Maksamisen teknologiat kehittyvät vauhdilla. OP Pohjola on mukana sekä digitaalisen euron pilottihankkeessa yhdessä Suomen Pankin kanssa että yritysten digitaalista rahaa kehittävässä Qivalis-konsortiossa. Erityisesti Qivalis-hankkeessa tavoitteena on kehittää uuden sukupolven maksamisen ratkaisuja eurooppalaisille yrityksille.

– Maksamisen tulevaisuus rakentuu turvallisuuden ja tehokkuuden varaan. Yrityksille tämä tarkoittaa parempia mahdollisuuksia hallita likviditeettiään, automatisoida talousprosessejaan ja toimia luotettavasti myös muuttuvassa toimintaympäristössä, sanoo Keitaanniemi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)