Riski sairastua RS-viruksen aiheuttamaan vaikeaan RSV-infektioon kasvaa iän myötä, etenkin jos henkilöllä on perussairauksia. RSV voi aiheuttaa ikääntyneille muun muassa vakavan alahengitystieinfektion tai keuhkokuumeen, pahentaa pitkäaikaissairauksia ja lisätä vakavien sydän- ja verisuonikomplikaatioiden riskiä. Pahimmillaan tauti voi johtaa sairaalahoitoon ja olla ikäihmisille hengenvaarallinen.

Marraskuun alussa vietetään kansainvälistä RSV-tietoisuusviikkoa. Suomessa RSV-kausi käynnistyy yleensä marras–joulukuussa, ja tartuntoja on eniten vuodenvaihteen molemmin puolin. Virukselle on tyypillistä syklinen esiintyminen, jolloin voimakkaampi RSV-epidemia toistuu noin joka toinen vuosi.

Suomessa laboratoriovarmistettuja RSV-tapauksia todetaan vuosittain noin 4 000–8 000, epidemiakauden voimakkuudesta riippuen. Todellinen tartuntojen määrä on kuitenkin virallisia tilastoja suurempi, sillä valtaosa lieväoireisista hengitystieinfektioista sairastetaan kotona ilman laboratoriotestejä.

RSV on merkittävä vakavan infektion aiheuttaja pienten lasten lisäksi myös ikääntyneillä. Ikäihmisillä RSV voi johtaa sairaalahoitoon ja siihen voi liittyä huomattava kuolleisuusriski. Riski sairastua vaikeaan tautimuotoon kasvaa iän myötä, etenkin jos henkilöllä on perussairauksia.

BMC medicine -lehdessä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin yli 65-vuotiaiden RSV-positiivisten sairaalapotilaiden kuolleisuutta Euroopassa. Sairaalapotilaiden kuolleisuus vaihteli seitsemässä Euroopan maassa 5,75–12,07 prosentin välillä, mikä tarkoittaa noin 6–12 kuolemaa sataa RSV-positiivista sairaalapotilasta kohden.

Itä-Suomessa tehdyssä vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa verrattiin RSV:tä ja influenssaa sairastaneita aikuisia sairaalapotilaita. Sairaalahoitoon joutuneet potilaat olivat molempien tautien kohdalla pääasiassa ikääntyneitä. RSV-infektioon liittyi useammin influenssaa vaikeampaan taudinkuvaan viittaavia löydöksiä, kuten keuhkokuumetta, lisähapen ja antibioottikuurin tarvetta. Kuolleisuus sairaalahoidon aikana tai 30 vuorokauden kuluessa kotiutumisesta oli RSV-ryhmässä 8,6 prosenttia ja influenssaryhmässä 3,5 prosenttia.

– RS-virusta on aiemmin pidetty merkittävänä taudinaiheuttajana lähinnä imeväisillä ja vaikeasti immuunipuutteisilla potilailla. Tuoreet tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että RSV:n aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat ja sairaalahoidon tarve ovat ikääntyneillä yhtä yleisiä kuin influenssassa, kertoo Rokotepalvelun vastaavalääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

Akuutti RSV-infektio kuormittaa elimistöä ja voi altistaa vakaville sydän- ja verisuonikomplikaatioille. RS-virus voi myös pahentaa erityisesti keuhko- ja sydänsairauksia, kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia ja sydämen vajaatoimintaa.

European Respiratory Review -lehdessä tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin RSV-tautiin liittyviä sydäntapahtumia aikuisilla. Sairaalahoitoa saaneista RSV-potilaista noin 19 prosentilla todettiin vähintään yksi tai useampi sydäntapahtuma. Sydämen vajaatoiminta ilmeni 15,7 prosentilla ja akuutti sepelvaltimokohtaus 5,4 prosentilla. RSV-potilailla sydäntapahtumien kokonaisriski ja sydämen vajaatoiminnan riski olivat suuremmat myös verrattuna influenssapotilaisiin.

Iäkkäillä RSV:n vaikutukset voivat johtaa akuutin infektion lisäksi pidempikestoiseen toimintakyvyn heikkenemiseen ja lisääntyneeseen kuntoutuksen tarpeeseen. Erityisesti haurailla tai monisairailla ihmisillä tauti voi vaikeuttaa arjessa selviytymistä merkittävästi.

– Erityisessä riskissä ovat potilaat, joilla on perustautina diabetes, hengitysteiden tai sydämen vajaatoimintaa tai ikää yli 75 vuotta. Myös immuunipuutos sairaudesta tai lääkityksestä johtuen altistaa vaikealle RSV taudille, täsmentää Vakkila.

Vakavan RSV-taudin ehkäisy on tärkeää erityisesti ikääntyneille ja muille riskiryhmille, joita ovat iäkkäät aikuiset, etenkin perussairaat ja hyvin hauraat henkilöt, pitkäaikaissairaat, erityisesti sydän-, keuhko- ja munuaissairauksia tai diabetesta sairastavat sekä henkilöt, joilla on useita samanaikaisia sairauksia, immuunipuutteiset henkilöt sekä tiettyjä syöpiä sairastavat tai syöpähoitoja saavat ihmiset sekä pitkäaikaishoidossa asuvat, joilla lähikontaktit voivat levittää virusta ja joiden terveydentila voi tehdä infektiosta vakavamman.

RSV tarttuu erittäin herkästi pisaratartuntana, esimerkiksi yskösten ja aivastusten kautta tai lähikontaktissa tautia sairastavan kanssa. Tartunnan voi saada epäsuorasti myös käsien tai pintojen kautta. RSV:tä sairastava henkilö tartuttaa virusta yleensä noin 3–8 päivän ajan, ja jokainen sairastunut tartuttaa keskimäärin kolme muuta. RS-virus on tarttuvampi kuin Covid-19 tai influenssa.

RSV:n aiheuttamat oireet voivat muistuttaa tavallista flunssaa, influenssaa tai muita hengitystieinfektioita. Oireita voivat olla esimerkiksi nuha, nenän tukkoisuus, yskä, kurkkukipu, kuume ja väsymys. Iäkkäillä tauti voi ilmetä myös epätyypillisinä oireina, kuten yleiskunnon heikkenemisenä, poikkeavana väsymyksenä tai sekavuutena. Lääkärin arvioon on tärkeää hakeutua, mikäli hengitys vaikeutuu, yleisvointi heikkenee selvästi tai perussairaus pahenee.

RSV-rokotuksella voidaan vähentää vakavan RSV-infektion ja siihen liittyvien komplikaatioiden riskiä sekä sairaalahoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Suojaaminen on erityisen tärkeää ikääntyneille ja muille vakavan taudin riskiryhmiin kuuluville.

– RSV-tauti on nykytiedon valossa merkittävä tautitaakkaa ja ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava infektio, joka kuitenkin on rokotuksella estettävissä oleva. Yhden annoksen rokote on osoittautunut tehokkaaksi erityisesti hankalan tautimuodon suhteen ja sitä voidaan lämpimästi suositella raskaana oleville, perussairaille yli 50-vuotiaille ja kaikille yli 75-vuotiaille, kertoo Vakkila.

RSV-rokotteen tehostamisen tarve riippuu rokotettavan iästä ja terveydentilasta. Osalle tehosterokotetta voidaan suositella 2–3 vuoden kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)