Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdanneodotukset ovat korkeimmillaan sitten syksyn 2021. Alueen yritykset arvioivat suhdanteiden ja työllisyyden kehitystä hieman myönteisemmin kuin pk-yritykset koko maassa. Yritysten odotuksia jarruttavat edelleen kannattavuushaasteet, vähäiset investointiaikeet ja talouden yleinen epävarmuus.

Varsinais-Suomen pk-yritysten yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on syksyn 2026 Pk-yritysbarometrissä +11. Koko maan vastaava luku on +10. Yrittäjien suhdanneodotukset Varsinais-Suomessa ovat vahvistuneet selvästi keväästä, jolloin saldoluku nousi jo niukasti positiiviseksi (+0,7).

Myös työllisyysodotukset ovat Varsinais-Suomessa koko maata myönteisemmät ja korkeimmalla tasolla sitten syksyn 2022. Henkilöstömäärän kehitystä kuvaava saldoluku on +5, kun koko maassa se on +3. Saldoluku kuvaa positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta.

– Keväällä pk-barometrissa nähty orastava talousodotusten käänne on totta ja yrittäjien luottamus edelleen vahvistunut merkittävästi. Aiempaa useampi yritys näkee mahdollisuuksia palkata myös uusia työntekijöitä. Toipuminen on silti vasta alussa, sillä kannattavuus ja investoinnit eivät ole vielä lähteneet mukaan samaan tahtiin, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jutta Wirén tiedotteessa.

Varsinaissuomalaisten pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat niin ikään positiiviset. Liikevaihto-odotusten saldoluku on +15. Kannattavuusodotukset ovat sen sijaan edelleen miinuksella: saldoluku on -6. Investointien arvoa kuvaava saldoluku on -11.

– Monessa yrityksessä tilausten määrä ja liikevaihto ovat kasvussa, mutta kustannukset syövät tulosta. Ilman kannattavuutta ei synny investointeja, pysyviä uusia työpaikkoja tai kestävää kasvua. Yritysten toimintaympäristön ennakoitavuudesta ja kustannuskilpailukyvystä on siksi huolehdittava. Käynnistyvässä eduskuntavaalikeskustelussa on pelkkien leikkauslistojen ja veronkorotussuunnitelmien sijasta keskityttävä siihen, miten yritysten luomaa kasvua tuetaan, Wirén toteaa.

Noin 38 prosenttia kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksiensa mukaan. Osuus on lähes sama kuin koko maassa. Yritykset jatkavat toimintansa kehittämistä: tuotannon ja tuotteiden kehitystä kuvaava saldoluku on alueella +7.

Viimeisen vuoden aikana runsas puolet alueen yrityksistä oli investoinut koneisiin tai laitteisiin ja runsaat neljä kymmenestä digitalisaatioon, tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin tai tekoälyyn. Yritysten merkittävin kehittämisen este on yleinen suhdanne- ja taloustilanne, jonka mainitsee 39 prosenttia vastaajista. Seuraavina ovat kilpailutilanne, 16 prosenttia, ja kustannustaso, 13 prosenttia.

Noin 36 prosentilla varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä on ollut ulkopuolisen rahoituksen tarvetta viimeisen vuoden aikana. Noin seitsemän prosenttia kaikista alueen pk-yrityksistä ilmoittaa hakeneensa rahoitusta saamatta sitä, kun koko maassa osuus on noin viisi prosenttia. Hieman yli viidennes aikoo hakea rahoitusta seuraavan vuoden aikana.

Rahoitusta tarvitaan erityisesti kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Varsinais-Suomessa korostuvat koko maahan verrattuna myös omistusjärjestelyjen, yrityskauppojen ja vientikauppojen rahoittaminen.

– Rahoituksen hinta on korkotason vakiinnuttua varsin edullinen kansainvälisesti vertailtuna. Talouden kasvukäänteen vahvistuessa yritysten kannattaa suunnata katse tulevaisuuteen. Investoinnit parantavat kilpailukykyä ja luovat edellytyksiä kasvulle ja kannattavuuden vahvistumiselle. Kun rahoitusta on saatavilla, kannustamme yrityksiä kehittämään toimintaansa investoimalla, Finnveran aluejohtaja Jyrki Isotalo sanoo.

Pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus on yleisesti hieman heikentynyt.

– Tässä on isoja yrityskohtaisia eroja. Rahan hintaa yritykset eivät pidä esteenä, vaan yritykset kokevat rahoituksen saatavuuden heikentyneen yleisesti. Pankit ja niiden rahoitusyhtiöt ovat edelleen yleisin rahoituksen hankinnan lähde. Maakuntamme yritykset ovat vihdoin löytäneet myös Finnveran InvestEU-lainat, jotka ovat ehdoiltaan hyvin yritysystävällisiä. Kaikkiaan pankkimarkkina toimii maakunnassamme kohtuullisen hyvin, Isotalo arvioi.

Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Barometrin toteuttaa Taloustutkimus Oy. Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi noin 4 430 yritystä, Varsinais-Suomessa 382. Vastausaika oli kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Tiedot kerättiin internet-kyselyllä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)