Väitöskirjatutkija Juho Aallon kehittämä menetelmä voisi auttaa vaikutusarviointien tekemisessä esimerkiksi syrjinnän vastaisissa lakihankkeissa.

Sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja niiden oikeudelliseen tunnustamiseen liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä julkisen ja oikeudellisen keskustelun aiheena monissa maissa.

Uuskonservatiiviset poliittiset toimijat kyseenalaistavat sukupuolen oikeudellista määrittelyä sekä seksuaalivähemmistöjen, transihmisten ja intersukupuolisten ja naisten oikeuksia, väitöskirjatutkija Juho Aalto pohjustaa.

Hän tarkastelee tutkimuksessaan, kuinka binäärinen eli kaksinapainen ajattelu vaikuttaa oikeudellisessa harkinnassa ja on siten yhteydessä vallankäyttöön sukupuolijaottelun kautta.

– Väitöskirjassani tutkin, kuinka binääriset kategoriat toimivat vallankäytön tekniikkana oikeudellisessa ajattelussa ja kehitän BinaryTech-analyysityökalun, Aalto kertoo tiedotteessa.

Aallon kehittämä menetelmä pohjautuu pohjoismaiseen feministiseen oikeustutkimukseen ja Karen Baradin teoriaan.

– Monet tieteenalat ovat osoittaneet binääristen kategorioiden olevan riittämättömiä kuvaamaan todellisuuden monimuotoisuutta. Paitsi feministinen ja queer-tutkimus, myös lääketieteen ja biologian alojen tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolen ja seksuaalisuuden olevan monimutkaisempia kuin binäärinen ymmärrys mahdollistaa.

Moni muistaa koulunpenkiltä binäärisen näkökulman biologiseen sukupuoleen. Nykytutkimuksen valossa sukupuolen kirjo on kuitenkin tosiasia – samaan tapaan, kuin moninaisuus on olennainen osa kaikkea muutakin elonkirjoa.

Nämä uudet tiedonmuodot eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet oikeuden teorioihin tai oikeusjärjestykseen, jotka yhä nojaavat binääriseen sukupuolikäsitykseen ja uudentavat sitä, Aalto toteaa.

Analyysi paljastaa, kuinka oikeudellinen päättely nojaa binäärisiin erotteluihin, jotka tuottavat usein hierarkkisia suhteita toimijoiden ja ryhmien välillä.

Väitöskirjan tapaustutkimuksissa tarkastellaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntöä ja intersukupuolisten henkilöiden oikeudellista kohtelua sekä sittemmin kuopattua hanketta sukupuolitiedon poistamista suomalaisesta henkilötunnuksesta.

– Menetelmä voisi auttaa vaikutusarviointien tekemistä esimerkiksi sellaisissa lakihankkeissa, jotka koskevat sukupuolen tunnustamista, syrjinnän vastaista lainsäädäntöä sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden oikeuksia.

Onko esimerkiksi tieto sukupuolesta välttämätön kaikissa nykyisissä asiayhteyksissä, vai tulisiko sukupuolitieto poistaa esimerkiksi passeista? Passin sisältämät, jo käytössä olevat, biometriset tiedot eli sormenjäljet ja kasvokuva ovat paljon tarkempia tapoja henkilön tunnistamiseen, Aalto huomauttaa.

Tutkijan mukaan lainsäätäjien ja tuomioistuinten tulisi olla tietoisia siitä, miten oikeudelliset kategoriat syntyvät binääriseen logiikkaan nojaten ja miten niitä ylläpidetään binäärisen logiikan avulla oikeudellisessa päättelyssä sekä siitä, millaisia konkreettisia seurauksia niillä on niiden kohteena oleville henkilöille.

BinaryTech tarjoaa tuomioistuimille ja oikeustieteilijöille systemaattisen menetelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa lakiin ja oikeudelliseen päättelyyn juurtuneet binääriset oletukset. Samalla se avaa tilaa pohtia, millä kategorioilla on todellisuudessa väliä, kenelle ja tulisiko niitä edelleen uudentaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)