Omenat ja muut hedelmät houkuttelevat syksyisin mukanaan banaanikärpästen invaasion. Kun avaa biojäteastian, siellä on juhlat parhaimmillaan ja jos hedelmiä ja vihanneksia on pöydällä, niillä on herkkubaari. Aktiivisimpaan banaanikärpäsaikaan kannattaakin säilyttää kaikki mahdollinen jääkaapissa, viedä roskat ulos joka päivä ja pyyhkiä pintoja ahkerasti.

Kun keittiön kaapinovet ja tiskirätit ovat täynnä tätä 2,5 millin kokoista mahlakärpäslajia, on mietittävä miten niistä pääsee eroon. Joku tarttuu siekailematta pölynimuriin ja imuroi aina uudestaan ja uudestaan. Ansojakin voi valmistaa. Esimerkiksi laakealla alustalla olevaan sokerivesi, etikka ja astianpesuaine –seos houkuttelee tuoksullaan ja saa ne menehtymään liuokseen, jossa tippa astianpesuainetta on se oleellinen asia.

Jos haluaa palauttaa ne sisätiloista takaisin luontoon elävinä, on joillakin keskustelupalstoilla kuvailtu luontoystävällisiä tapoja.

Korkean lasin pohjalle tarvitaan houkuttimeksi hedelmänkuori, muuta biojätettä tai makeaa juomaa. Paperista rullataan lasiin sopiva suppilo, jonka kärjessä on pieni banaanikärpäsen mentävä aukko. Suppilo teipataan kiinni lasin reunoihin. Banaanikärpäset lentävät suppilosta sisään tuoksun houkuttelemina, mutta eivät pääse pois, koska suppilon yläosa on teipattu kiinni lasiin. Kun ansaan joutuneita on tarpeeksi, lasi viedään ulos ja teippaukset irrotetaan, jolloin pikku ötökät pääsevät takaisin luontoon pois sisätiloista.

Banaanikärpänen ei talvehdi Suomessa, vaan tulee meille kauppojen hedelmien mukana. Kodeissa siitä on vain harmia, mutta kokeellisessa biologian tutkimuksessa se on jo vuosikymmenten ajan ollut yksi tärkeimmistä malliorganismeista. Ei mikään turha ötökkä siis kuitenkaan.

Merja Marjamäki