Syksyn Kansalaispulssi-kyselyssä työllisyyden parantaminen ja terveydenhuollon haasteet nousevat tärkeimmiksi teemoiksi, joihin hallituksen tulisi vastaajien mukaan kiinnittää huomiota lähitulevaisuudessa.

Uusimman kyselyn mukaan yli puolet vastaajista mainitsee työllisyyden parantamisen tai terveydenhuollon haasteet yhtenä kolmesta tärkeimmästä teemasta, johon hallituksen tulisi panostaa.

Myös julkisen talouden kestävyys, koulutus ja köyhyyden vähentäminen koetaan yhteiskunnallisiksi teemoiksi, jotka vaativat huomiota. Samat teemat nousivat vastaajien tärkeimpien huolenaiheiden joukkoon myös kevään kyselyssä.

Noin puolet suomalaisista pitää yhteiskuntaa melko tai erittäin oikeudenmukaisena. Samalla lähes kolme kymmenestä pitää yhteiskuntaa melko tai erittäin epäoikeudenmukaisena.

Yhteiskunnan koettu oikeudenmukaisuus on laskenut alimmalle tasolleen Kansalaispulssin mittaushistoriassa. Myös tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on heikentynyt, ja luottamus useisiin instituutioihin on laskusuunnassa. Laskusta huolimatta suomalaisten luottamus moniin keskeisiin instituutioihin on yhä vahvaa, ja lähes kaksi kolmesta vastaajasta on edelleen tyytyväinen demokratian toimivuuteen.

Etenkin poliisiin, koulutusjärjestelmään sekä poliittisiin instituutioihin luotetaan vähemmän kevään kyselyyn verrattuna. Luottamuksen laskusta huolimatta poliisi on kuitenkin edelleen yksi niistä instituutioista, joihin suomalaiset luottavat eniten.

– Kun kokemusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta tarkastellaan taustamuuttujittain, havaitaan, että ikäryhmien väliset erot ovat pieniä. Sen sijaan naiset kokevat miehiä useammin yhteiskunnan epäoikeudenmukaisena. Pienituloiset vastaajat erottuvat selvästi muista, sillä heistä enää vain kolmannes pitää yhteiskuntaa oikeudenmukaisena. Vastaava ilmiö näkyy pienituloisten osalta myös muissa kysymyksissä, ja heidän luottamuksensa yhteiskunnallisiin toimijoihin on selvästi muita vastaajia heikompaa, sanoo johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen valtioneuvoston kansliasta tiedotteessa.

Kyselyn mukaan yhä useampi suomalainen pitää rasismia merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä. Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta on väitteen kanssa samaa mieltä.

Rasismia tai etniseen taustaan liittyvää epäasiallista kohtelua havaitaan edelleen yleisimmin sosiaalisessa mediassa ja julkisilla paikoilla. Yhteensä 59 prosenttia vastaajista kertoo havainneensa rasismia tai etnisestä taustasta johtuvaa epäasiallista kohtelua viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on kasvanut kevään kyselystä.

Kyselyn tuloksissa erottuvat etenkin romani- ja muslimitaustaisiin kohdistuvat ennakkoluulot. Kielteiset arviot näitä ryhmiä koskevissa kysymyksissä ovat selvästi yleisempiä kuin muita tarkasteltuja väestöryhmiä arvioitaessa.

Kansalaisten huoli Ukrainan sodan vaikutuksista sekä sodan mahdollisesta laajenemisesta on hieman kasvanut kevään kyselystä. Myös huoli Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaan on lisääntynyt.

Turvallisuushuolien kasvusta huolimatta tuki Euroopan unionin Venäjälle asettamille talouspakotteille on säilynyt vahvana. 77 prosenttia vastaajista hyväksyy edelleen EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet, vaikka niistä voisi koitua tuntuvaa vahinkoa Suomelle.

Valtioneuvoston kanslian tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista. Lokakuussa toteutettu kierros on järjestyksessään Kansalaispulssi-kyselyn 65. Kyselyaineisto on kerätty 15–74-vuotiaiden mannersuomalaisten keskuudesta verkkokyselynä 7.–12. lokakuuta. Aineiston on kerännyt Tilastokeskus.

Kansalaispulssi-kysely toteutetaan kuluvana vuonna 2026 keväällä ja kerran syksyllä. Kansalaispulssi-kyselyä on tehty keväästä 2020 alkaen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)