Syntyneiden määrä jatkoi Suomessa hienoista nousuaan tammi–syyskuussa, jolloin syntyi 36 323 lasta. Se oli 1 830 enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Viimeisten 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,36:een.

– Syntyvyys kääntyi Suomessa varovaiseen nousuun vuonna 2025, ja nousu on jatkunut myös tämän vuoden tammi–syyskuussa. Silti syntyvyys on edelleen matalalla tasolla, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo tiedotteessa.

Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,36 viimeisten 12 kuukauden aikana (lokakuu 2025–syyskuu 2026), selviää väestön ennakkotilaston tiedoista. Se on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37.

Kuluvan vuosikymmenen toistaiseksi korkein syntyvyys saavutettiin vuonna 2021, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku kävi pohjalukemissa vuonna 2024, jolloin se oli 1,25. Vuonna 2023 se oli 1,26.

– Vuoteen 2025 verrattuna äidinkielenään suomea ja ruotsia puhuvien syntyvyys on noussut, kun taas vieraskielisten syntyvyys on pysynyt lähes ennallaan. Suomenkielisten ja vieraskielisten syntyvyys alkaa olla samalla tasolla, Toivola kertoo.

Äidinkielenään suomea puhuvilla kokonaishedelmällisyysluku oli viimeisen 12 kuukauden aikana 1,35, ruotsia puhuvilla 1,62 ja vieraskielisillä 1,36. Vuonna 2025 suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29, ruotsinkielisten 1,51 ja vieraskielisten 1,37.

Suurimmissa vieraskielisten ryhmissä naisten kokonaishedelmällisyysluvut olivat viimeisten 12 kuukauden aikana laskevia venäjänkielisillä (0,89), ukrainankielisillä (0,97) ja vironkielisillä (1,04). Venäjän-, viron- ja ukrainankielisten osuus kaikista vieraskielisistä hedelmällisyysikäisistä naisista on noin 30 prosenttia.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Maahanmuutto Suomeen väheni edellisvuoden tammi–syyskuusta. Maahanmuuttoja oli 3 636 vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas maastamuuttoja oli 3 201 enemmän.

Maastamuuttojen kasvun taustalla näkyy etenkin poikkeuksellisen suuri muuttojen määrä Viroon. Tammi–syyskuussa Viroon kirjattiin 7 061 muuttoa, kun vuotta aiemmin niitä oli 1 417. Kasvu liittyy Suomen ja Viron välillä voimaan tulleeseen väestörekisteritietojen vaihtoa koskevaan valtiosopimukseen, jonka nojalla Virossa asuvia siirrettiin pois Suomen rekistereistä.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuussa 35 285 henkeä. Eniten Suomeen muutti Ukrainan (5 886) ja Suomen (5 655) kansalaisia. Seuraavaksi eniten muuttajia oli Bangladeshista (1 864), Intiasta (1 778) ja Filippiineiltä (1 616). Kaikista maahanmuutoista kolmannes oli Ukrainan tai Suomen kansalaisten muuttoja.

Vuoden 2025 tammi–syyskuuhun verrattuna eniten lisääntyivät Bangladeshin (+296), Syyrian (+185) ja Viron kansalaisten (+125) maahanmuutot. Eniten puolestaan vähenivät Ukrainan (-961), Nepalin (-546) ja Sri Lankan (-460) kansalaisten muutot Suomeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)