Sairautensa vuoksi influenssan riskiryhmiin kuuluville tehdystä kyselystä kävi ilmi, että joka viides ei kokenut kuuluvansa influenssan riskiryhmään. Valtaosa vastaajista suhtautui influenssarokotukseen myönteisesti, kielteisesti suhtautui vain joka kymmenes. Vastaajista kaksi kolmesta oli ottanut viime vuonna influenssarokotteen.

Vastaajilla oli yleisesti ottaen hyvä ymmärrys influenssan vakavuudesta. Tästä huolimatta joka viides vakavalle influenssalle altistavaa perussairautta sairastava ei kokenut itse kuuluvansa influenssan riskiryhmään tai ei ollut siitä varma. 65 vuotta täyttäneistä perussairautta sairastavista 13 prosenttia ja alle 50-vuotiaista peräti 30 prosenttia ei kokenut kuuluvansa influenssan riskiryhmään.

– Influenssa voi olla vakava tauti varsinkin riskiryhmille. Vaaralliseksi sen tekevät jälkitaudit, jotka voivat olla varsinkin iäkkäille ja perussairaille jopa kohtalokkaita. Olisi erittäin tärkeää, että riskiryhmäläiset kävisivät rokottautumassa, sanoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Kyselyn mukaan asenne influenssarokotuksia kohtaan heijastui rokottautumiseen. Myönteisimmin influenssarokotuksiin suhtautuivat iäkkäämmät vastaajat: yli 65-vuotiaista 86 prosenttia suhtautui influenssarokotuksiin myönteisesti, kun vastaava luku alle 50-vuotiailla oli 57 prosenttia. Influenssarokotteen ottaneista lähes kaikki (97 %) suhtautuivat influenssarokotukseen myönteisesti, mutta myönteisesti suhtautui myös joka kolmas, joka ei ollut ottanut influenssarokotetta.

Yleisimpiä syitä influenssarokotteen ottamiselle olivat rokotteen maksuttomuus, tavaksi muodostuminen ja taudin leviämisen estäminen. Rokotteen ottamatta jättämisen syitä olivat epäusko rokotteen tehoon, epäilys siitä, ettei influenssa ole itselle vakava sairaus ja influenssaan sairastumisen epätodennäköisyys.

Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti, että koronavirus on saanut heidät suhtautumaan muihinkin tartuntatauteihin, kuten influenssaan, entistä vakavammin.

– Kansankielessä influenssa ja flunssa sekoitetaan toisiinsa tai niitä pidetään yhtenä ja samana tautina. Tämä kävi ilmi myös kyselyssä, sillä vain hieman yli puolet vastaajista tiesi niiden olevan täysin eri tauteja, Hekkala kertoo.

Influenssan tunnistaa nopeasti nousevasta korkeasta kuumeesta ja useimmilla esiintyy myös lihas- tai päänsärkyä. Flunssan eli nuhakuumeen oireisiin kuuluvat kova nuha ja tukkoisuus. Flunssaa aiheuttavat useat eri virukset, eikä sitä vastaan ole olemassa rokotetta toisin kuin kausi-influenssaa vastaan. Joka kuudes kyselyyn vastanneista ei tiennyt, että influenssan ehkäisemiseksi on olemassa rokotteita.

Tutkimuksen toteutti YouGov Finland Sydänliiton ja lääkeyhtiö Sanofin toimeksiannosta elo-syyskuussa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi yhteensä 771 vähintään 18-vuotiasta, sairautensa tai hoitonsa vuoksi influenssan riskiryhmiin kuuluvaa henkilöä.

Vastaajien ikä oli keskimäärin 60 vuotta, ja prosentilla vastaajista oli jokin sydänsairaus, 40 prosentilla jokin hengityselinsairaus ja 40 prosentilla diabetes eli kaikki kuuluvat niihin, joille suositellaan influenssarokotuksen ottamista. Vastaajia oli sekä YouGov Finlandin kuluttajapaneelista (N=502) että Sydänliiton eri verkkokanavien kautta tavoitetuista henkilöistä (N=269).

Influenssarokotetta suositellaan ja sen saavat kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta henkilöt, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa merkittävän uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä.

Riskiryhmiin kuuluvat kaikki 65 vuotta täyttäneet, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat iästä riippumatta, alle 7-vuotiaat lapset, raskaana olevat naiset, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri, varusmiespalveluksensa/vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö sekä sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat kroonista sydän-, keuhko-, aineenvaihdunta-, maksa- tai neurologista sairautta sairastavat sekä henkilöt, joilla on vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)