Varianttiräätälöidyt koronarokotteet ovat antaneet Suomessa yli 65-vuotiaille lisäsuojaa vaikeaa koronatautia vastaan. Alustavissa analyyseissa suoja näyttää heikentyvän lievästi muutaman kuukauden jälkeen rokottamisesta, mutta suojatehon laskusta huolimatta rokotetuilla riski vaikeaan koronatautiin pysyy varsin pienenä.

Tämä selviää rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin varianttiräätälöityjen koronarokotteiden suojaa yli 65-vuotiailla ja 18–64-vuotiailla riskiryhmiin kuuluvilla Suomessa. Analyysissa varianttiräätälöidyn rokotteen saaneita verrattiin samanikäisiin, jotka olivat saaneet vähintään kaksi alkuperäistä rokoteannosta ennen 1.9.2022 ja joiden viimeisestä rokoteannoksesta tai laboratoriovarmistetusta koronataudista oli kulunut vähintään kolme kuukautta.

Analyysissa oli mukana noin 1 200 000 iäkästä ja noin 445 000 riskiryhmiin kuuluvaa. Seuranta-aika oli 1.9.2022–31.1.2023.

Viiden kuukauden seuranta-aikana analyysissa mukana olleiden yli 65-vuotiaiden sairaalahoitoa vaatineiden koronatautitapausten määrä oli 1 721. Seuratuilla yli 65-vuotiailla korona aiheutti 1 002 kuolemaa ja myötävaikutti 809 kuolemaan. Analyysissa riskiryhmiin kuuluvilla sairaalahoitoa vaatineiden koronatautitapausten määrä oli 240. Korona aiheutti 16 kuolemaa ja myötävaikutti 18 kuolemaan riskiryhmiin kuuluvilla.

– Koronapandemian alkuaikoihin verrattuna iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien riski vaikeisiin koronatautitapauksiin on vähentynyt huomattavasti. Viime vuoden loppupuolella vaikeiden tautitapausten määrän nousu liittyi tartuntojen suureen määrään, selvittää THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.

Analyysin perusteella vaikutti siltä, että varianttiräätälöidyn rokotteen lisähyöty heikkeni kahden kuukauden jälkeen.

– Varianttiräätälöidyn rokotteen suojatehon suhteellinen lasku ei kuitenkaan tarkoita, että riski vaikealle koronataudille olisi merkittävä kahden kuukauden jälkeen, Poukka tarkentaa.

Tulosten tulkinnassa on oleellista, että vertailuryhmä koostui jo aiemmin rokotetuista, joista osa oli myös sairastanut koronataudin. Tämän vuoksi vertailuryhmäänkin kuuluvien riski vaikealle koronataudille oli varsin pieni.

– Varianttiräätälöityjen rokotteiden suojatehon kestosta on vielä erittäin niukasti tutkimuskirjallisuutta. Ennen lopullisia päätelmiä analyysi pitäisi toistaa pitemmällä aikavälillä ja muilla tutkimusasetelmilla, Poukka jatkaa.

Analyysissa riskiryhmiin kuuluvilla 18–64-vuotiailla oli vähän vaikeita koronatautitapauksia.

Tässä ryhmässä varianttiräätälöidyn rokotteen saaneilla oli yhtä suuri riski sairastua vaikeaan koronatautiin kuin niillä, jotka eivät hakeneet varianttiräätälöityä rokotetta, eli rokotuksesta ei näyttänyt olevan lisähyötyä. Tähän havaintoon saattaa kuitenkin liittyä tutkimusharha.

– Kotitestillä varmistetun koronan sairastaneita ei voida tunnistaa valtakunnallisten rekisterien perusteella. Nämä henkilöt todennäköisesti hakivat harvemmin varianttiräätälöityä rokotetta. Heillä oli kuitenkin aiemmista rokotteista ja sairastetusta taudista tullut hybridi-immuniteetti, joka tuo erinomaisen suojan vaikeaa koronatautia vastaan. Tämä voi selittää, miksi varianttiräätälöidyn rokotuksen saaneilla ei havaittu pienempää riskiä vaikeaan koronatautiin kuin vertailuryhmällä, joka ei ollut hakenut varianttiräätälöityä rokotetta, selvittää THL:n tilastotutkija Ulrike Baum.

Epidemiatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, eikä keväällä ole todennäköisesti odotettavissa viime vuoden kaltaisia suuria epidemia-aaltoja.

– Suomessa ei tarvita tällä hetkellä laajoja väestötasoisia tehosterokottamisia, koska koronatartuntoja esiintyy vähän. Yhteiskunnan kannalta väestötasoiset rokotukset vaativat paljon resursseja, ja laajoja rokotuksia pohtiessa on tärkeää arvioida tarvittavien resurssien ja vaikuttavuuden välistä suhdetta, sanoo Poukka.

THL jatkaa rokotteiden suojatehon ja epidemian kehittymisen seurantaa.

– Analyysi hyödyntää lähes reaaliaikaista rekisteriaineistoa, Baum muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)