Turkulaisten hiilijalanjälki verrokkikaupungeista oli neljänneksi pienin osana Kulma-hanketta tehtyä laskelmaan, johon osallistui Turun lisäksi 19 kaupunkia. Turku on selvittänyt toista kertaa kulutuksen hiilijalanjälkeä, joka koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hinnasta.

– Olihan tämä tulos ihan positiivinen Turun kannalta, ja aika pieniä ne kaupunkien väliset erot olivat tällaisessa tarkastelussa. Millään osa-alueella ei Turku saanut kuitenkaan kovin huonoja tuloksia, mutta tehtävää toki vielä on. Tarkensimme laskentamallia entisestään, kun esimerkiksi rakentamisen päästöihin sisällytettiin uusien katujen, teiden ja siltojen aiheuttamat päästöt, kertoo Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretoja.

Vertauksessa tuli esille Meretojan mukaan hyvin se, että Turussa energiajärjestelmän uudistamisessa ollaan oltu edellä. Ja vuoteen 2029 mennessä on tarkoitus muuttaa muun muassa kaupungin koko energiantuotanto sekä joukkoliikenne hiilineutraaliksi.

– Turussa kaukolämmön osuus on suuri, ja lämmityshän on todella iso osa energiankäytöstä. Vertailussa tuli esille todella hyvin Turun alueen panostus hiilineutraaliin energiaan, joka näkyi suhteellisen pienenä hiilijalanjälkenä verrattuna esimerkiksi Helsinkiin. Sitten myös esimerkiksi Espoossa rakentamisen päästöt olivat selvästi isommat kuin meillä.

Meretojan mukaan kaupungilla on loppujen lopuksi aika monta roolia hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa.

– Kaupunki on itsessään iso, julkinen hankkija ja tarjoaa mahdollisuuksia liikkumiseen kuten sähköbussit, sähköauton lainaaminen ja fölifillarit. Kaupunki voi tarjota niitä hiilijalanjälkeä vähentäviä vaihtoehtoja.

Asukkaiden omiin kulutustottumuksiin kaupungilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, mutta Meretojan mukaan merkittävimpiin kulutuksen päästölähteisiin kuuluvat Turussa ruoka ja energiankulutus.

– Se mitä ihmiset ostavat kaupasta, ei ole kaupungin päätäntävallassa – mutta kaupunki voi päättää millaista ruokaa tarjotaan esimerkiksi kouluissa. Ruokahankinnoissa hyvä lähtökohta on myös se terveellisyys eli lähestytään terveyssuositusten mukaista ruokavaliota kuten kasvispainotteisempaa ruokaa, joka on lisäksi ilmastoystävällisempää. Lisäksi kausi- ja lähiruoka ovat tärkeitä.

Meretojan mukaan ruoan lisäksi sama juttu on liikkumisen suhteen. Hiilineutraalius ja terveys ovat tärkeää myös liikkumisen suhteen.

– Kyllä se omilla lihaksilla liikkuminen on parasta ja siitä tulee merkittävät kustannussäästöt.

Marianne Rovio