Varsinaissuomalaisten pk-yritysten odotukset ovat parantuneet viime keväästä, mutta ovat edelleen vaisut. Viime vuodet ovat olleet pk-yritysten näkökulmasta poikkeuksellisia. Talouden epävarmuus vaikuttaa edelleen suhdannenäkymiin.

Pk-yrittäjien seuraavan 12 kuukauden suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Varsinais-Suomessa -10. Viime keväänä luku oli -24 ja syksyllä 2022 nolla. Koko maan saldoluku on -6. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter arvioi, että korona-ajan, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vaikutukset ovat tasaantuneet, mutta epävarmuus näkyy yhä.

– On hyvä, että yrittäjien odotukset ovat hieman kevään ennätysmatalia lukuja parempia. Talouden tilan odotetaan kuitenkin edelleen heikkenevän seuraavan vuoden aikana ja alueemme pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vaatimattomalla tasolla, Munter sanoo järjestön tiedotteessa.

Hänen mukaansa esimerkiksi rakennusalan yrittäjien vaikea tilanne näkyy Varsinais-Suomessa. Investointien arvoa kuvaava saldoluku on Varsinais-Suomessa -15, kun kevään lukema oli -22. Kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt kevään tasolla: 35 prosenttia alueen yrityksistä ilmoittaa tavoittelevansa kasvua.

– Orpon hallituksen on nyt syytä viedä viipymättä maaliin ohjelmaansa kirjatut pk-yritysten toimintaedellytyksiä tukevat uudistukset ja esimerkiksi kiiruhtaa julkisia rakennushankkeita ja tulevaisuusinvestointeja. Kannustamme myös kuntia käynnistämään investointeja aikaistetusti. Alueille, joilla on kasvunäkymiä, tarvitaan panostuksia – tämä koskee vahvasti Varsinais-Suomea, Munter sanoo.

Varsinaissuomalaisten yrittäjien työllistämisnäkymät ovat edelleen niukan positiiviset: asiaa kuvaava saldoluku on 3, kun se keväällä oli 4. Työllistämistä kuvaava saldoluku on kuitenkin pudonnut edelleen, kun se vuosi sitten syksyllä oli 7. Reilu viidennes varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vastaajista 12 prosenttia lisää t&k-toimintaansa kuluvana vuonna.

Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Rahoituksen saatavuus edellisen 12 kuukauden aikana on säilynyt hyvällä tasolla ja vain kolme prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä ei ole saanut tarvitsemaansa rahoitusta.

– Kokonaisuutena rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, ja se on kohtuullisen hyvällä tasolla. Vastausten perusteella näyttää siltä, että Finnveran rooli rahoittajana tulee kasvamaan. Erityisen tärkeää on huolehtia rahoituksen saatavuudesta niihin hankkeisiin, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin murroksiin, kuten energiamurrokseen ja globaalien hankintaketjujen uudelleen rakentamiseen. Näissäkin Finnvera toimii aktiivisesti. Olemme valmiita toimimaan monipuolisesti takauksin, lainoin ja juniorilainoin, jotta tämä mahdollistuu, sanoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi koko maassa lähes 4 600 yritystä ja Varsinais-Suomessa 460. Vastausaika oli kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)