Maksa- ja keuhkosyöpään liittyvä stigma voi estää varhaisen tunnistamisen
Maksa- ja keuhkosyövän varhainen toteaminen parantaa sairauksien ennustetta. Molempiin syöpiin liittyy voimakkaita ennakkoluuloja. Munuais- ja maksaliitto ja Suomen Syöpäpotilaat ry järjestävät yhteistyössä Rochen kanssa luennon maksa- ja keuhkosyövästä 9. marraskuuta.
Maksasyöpään sairastuu keskimäärin 394 miestä ja 179 naista vuosittain (syövän ilmaantuvuus vuosina 2017–21). Maksasyöpään voi sairastua kaiken ikäisenä, mutta riski sairastua maksasyöpään oli suurimmillaan 80–84-vuotiailla miehillä, Viimeisen kymmenen vuoden aikana (2012–21) keskimääräinen sairastumisriski ei muuttunut miehillä tilastollisesti merkittävästi. Naisilla sairastumisriski pieneni 1,7 prosenttia vuodessa.
Keuhko- ja henkitorven syöpään sairastui keskimäärin 1 786 miestä ja 1 124 naista vuosittain (syövän ilmaantuvuus vuosina 2017–21). Riski sairastua oli suurimmillaan 75–79-vuotiailla miehillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana (2012–21) keskimääräinen sairastumisriski pieneni miehillä 2,1 % vuodessa ja suureni naisilla 1,5 prosenttia vuodessa.
Maksa- ja keuhkosyöpään liittyy pelkoa, häpeää ja niillä on merkittävä vaikutus sairastuneen omakuvaan. Sairastunut tai läheinen voi ajatella, että sairaus on itseaiheutettu, mikä voi viivästyttää hoitoon hakeutumista.
– Potilasjärjestöillä on tärkeä rooli stigman, ennakkoluulojen vähentämisessä. Kenenkään syöpää sairastavan ei pitäisi kokea, että sairaus on jotenkin hänen omaa syytään tai että siitä ei voisi kertoa toisille, kokematta häpeää, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström tiedotteessa.
Tietoisuutta maksa- ja keuhkosyövästä tulisi lisätä, jotta sairaudet tunnistettaisiin ajoissa. Sairauksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta sairastunut saisi oikea-aikaista hyvää hoitoa ja pystyisi sitoutumaan sairauden omahoitoon. Maksa- ja keuhkosyövän varhainen toteaminen vaikuttaa positiivisesti sairauden ennusteeseen, mutta palliatiivinen hoito on muistettava levinneen syövän hoidon osana koko hoitosuhteen ajan.
Maksasyöpä kehittyy yleensä kirroottiseen maksaan. Suomessa kuitenkin vain kolmasosa tietää sairastavansa kirroosia maksasyövän toteamishetkellä. Maksasyövän toteaminen voi olla hankalaa varhaisten oireiden puuttumisen vuoksi.
– Keuhkosyövän diagnostiikka on tarkentunut. Molekyylipatologian avulla löydetään enemmän mutaatioita, joihin osaan on kohdennettu hoito. Keuhkosyövän hoito on kehittynyt viime vuosina. Käyttöön on tullut uusia lääkkeitä ja niillä on myös uusia sivuvaikutuksia. Solunsalpaajahoito on edelleen tärkeä osa hoitoa. Keuhkosyöpään sairastuneiden keski-ikä tulee nousemaan ja iäkkäitä sairastuneita on yhä enemmän, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















