Turku tekee luonnonhoitotöitä uhanalaisissa tammimetsissä ja kalliokedoilla. Molemmat luontotyypit tarvitsevat ihmisen apua säilyttääkseen luontoarvonsa. Jalopuumetsissä tammien ympärille raivataan tilaa, jotta kookkaat tammet säilyttävät elinvoimansa. Kalliokedot taas tarvitsevat auringon paahdetta säilyttääkseen niihin erikoistuneen lajistonsa. Luonnonhoitotöihin on saatu rahoitusta Ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelmasta.

Turun kaupunki on syksyllä tehnyt hoitotöitä kahdessa jalopuumetsässä Kohmon alueella. Tammien välittömästä ympäristöstä poistettiin puun latvuksen kanssa kilpailevaa puustoa, jotta tammet saavat valoa ja niiden latvus pääsee levittäytymään laajaksi. Tammet saavat vaurioita ja jopa kuolevat herkästi, jos muut puut pääsevät tunkeutumaan niiden latvustoon. Lisääntyvän valon toivotaan myös parantavan uusien tammen taimien kehittymistä. Tammien välittömän lähipiirin ulkopuolella metsä jätettiin kehittymään omaan tahtiinsa. Tavoitteena on, että näissä metsissä on jatkossakin useita puulajeja.

Turun kaupunki on kuluvan vuoden aikana aloittanut luonnonhoidon neljällä kedolla Iso-Heikkilässä. Kedot ovat Turun seudulle tyypillinen, mutta Suomen mittakaavassa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Niille on tyypillistä pitkäaikainen ihmisen vaikutus ja sen seurauksena paikan avoimuus ja auringon paahde. Katajat ovat kedoilla yleisiä. Kedoilla esiintyy paljon uhanalaista valoa vaativaa kasvi- ja perhoslajistoa. Pitkään hoitamatta olleiden ketojen palautus entiseen loistoonsa aloitetaan poistamalla kedolle levittäytynyt nuori lehtipuusto ja -pensaikko. Komeat vanhat maisemapuut ja katajat jätetään. Tämän jälkeen kedon ylläpito edellyttää vesakoiden poistamista ja tapauskohtaisesti myös alueen niittämistä. Hyvinvoiva keto on värikäs ja kaunis koti monille kimalaisille ja perhosille.

Aiemman metsälaiduntamisen vuoksi Ruissalossa on vähän 100–200-vuotiaita tammia. Tämän seurauksena onkalopuita ei välttämättä ole tulevaisuudessa yhtä paljon kuin tällä hetkellä, joka taas saattaa johtaa kolopuista riippuvaisen harvinaisen kovakuoriaislajiston taantumiseen. Uusien onkalopuiden muodostumista voidaan nopeuttaa veteranisoimalla eli edesauttamalla puiden vanhentumista vaurioittamalla sopivilla paikoilla terveiden puiden runkoja. Puiden veteranisoitumiskehitystä on tarkoitus seurata vuosittain.

– Veteranisointi tehdään arboristityönä vaurioittamalla runkoa moottorisahalla tai sahaamalla runkoon esimerkiksi koloja. Puut jäävät eloon, mutta vaurioitumisen seurauksena niihin syntyy nopeammin onkaloita. Veteranisoitavia puita on tällä hetkellä kolme, joten suuresta määrästä puita ei ole kyse, kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Antti Mäkelä tiedotteessa.

Turun kaupunki asensi aiemmin tänä vuonna Ruissaloon myös humuspönttöjä, joiden tarkoitus on imitoida kolopuiden olosuhteita ja näin luoda elinympäristöjä harvinaisille kolopuita hyödyntäville lajeille. Pönttöjen soveltuvuutta onkaloita hyödyntävien lajien elinympäristöksi tutkitaan lajistoselvityksin sekä mittaamalla pönttöjen lämpö- ja kosteusoloja.

– Asensimme alkuvaiheessa kymmenen pönttöä viiteen eri kohteeseen, kertoo Mäkelä.

Erakkokuoriaisen (Osmoderma barnabita) ainoa tunnettu esiintymä Suomessa on Turussa. Esiintymä keskittyy Ruissalon tammialueen vanhoihin puihin. Laji on rauhoitettu ja luokiteltu vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU). Kokeilujen avulla on tarkoitus kerryttää tietoa lajin suojelemiseksi. Sekä humuspönttöihin että puiden veteranisointeihin on ELY-keskuksen poikkeuslupa.

Luonnonhoitotöiden toteuttamiseen kaupunki on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelmasta. Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)