Asuinkiinteistöjen tuholaistorjunta on siirtymässä vakuutusperusteiseksi kuten Ruotsissa: parissa vuodessa jo 3 000–4 000 taloyhtiötä on hankkinut itselleen tuholaisvakuutuksen.

Suomea on vaivannut viime aikoina paha ludeongelma. Torjuntayritys Anticimexin mukaan torjuntamäärät ovat pysyneet viime vuodet ennallaan, mutta tänä vuonna tehdään jo yli 10 000 torjuntaa.

Yli 50 prosentin vuosikasvu on iso hyppäys, voidaan puhua jopa epidemiasta. Syitä on useita. Matkailu lähti pandemian jälkeen nopeaan kasvuun, ja viime vuonna myös maahanmuutto oli ennätyksellisestä.

Yksi kotoperäinen selitys on raha. Asukkaan mukana kulkeutuneiden tuhoeläinten torjunta kuuluu yleensä asukkaan vastuulle, mikä johtaa usein salailuun ja viivyttelyyn.

– Suomessa on oma iso lutikkakanta, joka leviää, koska torjuntatoimia ei välttämättä tehdä tarpeeksi laajasti kustannussyistä. Kun luteita havaitaan, kestää liian kauan, että torjuntayritys pyydetään paikalle, sanoo Anticimex Vakuutusten aluepäällikkö Riku Lehtonen tiedotteessa.

Ruotsissa taloyhtiöillä on vakuutus, joka kattaa tuhoeläinvahingot ja niiden torjunnan. Ilmoitusten tekemistä ei viivytellä, vaan ongelmiin puututaan ennen kuin ne leviävät koko taloon.

Suomessa tämä on ollut mahdollista vasta pari vuotta, mutta malli yleistyy nopeasti. Anticimexin arvion mukaan noin 3 000–4 000 taloyhtiötä on jo ottanut tuhoeläinvakuutuksen.

Seinäjoella Oiva Isännöinnin hallinnoimista taloyhtiöstä peräti kolme neljästä (73 %) on hankkinut tuholaisvakuutuksen. Yksikönpäällikkö Tuomo Lainimon mukaan se auttaa toimimaan nopeasti.

– Esimerkiksi ludekeikka kuuluisi lähtökohtaisesti asukkaalle. Kun talossa on vakuutus, meidän ei tarvitse miettiä, tilaako asukas torjunnan ja tehdäänkö se asianmukaisesti. Torjuntayhtiö ottaa yhteyttä asukkaaseen, antaa ohjeet ja hoitaa torjunnan alusta loppuun jälkiseurantoineen.

Lainimon mukaan vakuutusmaksu on usein katettu jo yhden keikan jälkeen. Jos esimerkiksi sokeritoukan torjunta vaatii useita käyntejä useissa huoneistoissa, syntyy helposti säästöäkin.

– Meidän ei tarvitse miettiä vastuukysymyksiä eikä mennä osakkaiden kukkarolle, Lainimo sanoo.

Vakuutusmeklari Howdenilla tuholaisvakuutus on maksullinen asiakasetu.

– Luteita saattaa tulla matkalta, ostat käytetyn sohvan tai vaatteita kirpparilta. Niitä voi tuoda vaikka kotipalvelu. Taloyhtiö ei pysty varautumaan tällaisiin yllättäviin kuluihin. Jos ongelma pitkittyy, siitä voi tulla talolle mainehaitta, joka vaikuttaa jopa asuntokauppaan, tuotepäällikkö Eevi Roine sanoo.

Jäsenmaksu perustuu kiinteistön tilavuuteen (m3), hinta on halvimmillaan alle 300 euroa ja palvelu korvaa torjuntakuluja 40 000 euroon asti vuodessa.

Vakuutusosa kattaa kaikki yleiset tuhoeläimet ja torjunnasta aiheutuvat kulut sekä tuholaisten aiheuttamat rakennevauriot, esimerkiksi kun rottaa tuhoaa palopermannon eristeet. Normaali kiinteistövakuutus korvaa vain, jos jyrsijä aiheuttaa tulipalon tai vesivahingon.

Muutosta johtavat eniten luteista kärsineet kaupungit, kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Vaasa.

Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä, joten vakuutettavakin riittää. Tuholaisturvaa ovat hankkineet myös kuntien ja kaupunkien vuokrataloyhtiöt.

If Vakuutus tarjoaa tuhoeläinvakuutusta osana kiinteistövakuutustaan. Tuotekehittäjä Sonja Hakalan mukaan lisäturvaa tarjotaan ja kysytään, koska tuholaisvahingot ovat lisääntyneet.

– Rottia vilisee katukuvassa. Tuhoeläimistä voi aiheutua kiinteistölle merkittäviä vahinkoa. Ruotsissa on ihan standardi, että tuhoeläinvakuutus kuuluu kiinteistövakuutukseen.

Hakala muistuttaa, että vaikka normaali kiinteistövakuutus kattaisi rotan aiheuttaman vuotovahingon, rikottua putkea se ei korvaa ainakaan kokonaan. Tarkoitus on kuitenkin madaltaa torjunnan kynnystä niin, ettei vahinkoja edes syntyisi.

– Jos on edes epäilys siitä, että kiinteistössä on tuhoeläimiä, voi helposti tehdä ilmoituksen ja kiinteistöön saadaan apua. Ei tarvitse itse selvittää, mitä pitäisi tehdä, vaan on yksi paikka, johon voi olla yhteydessä, Hakala sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)