Opintolainan korkoavustuksen tulorajat nousivat – korkoavustuksen saajien määrä kasvanut viime vuosina

Opintolainan korkoavustuksen tulorajat nousivat alkuvuodesta, joten yhä useammalla on mahdollisuus saada Kelasta avustusta opintolainan korkojen maksuun. Viime vuonna korkoavustuksen saajien määrä kasvoi merkittävästi korkojen nousun ja kasvaneiden lainamäärien takia.

Opintolainan korkoavustuksen tuloraja nousi helmikuussa 1 589 euroon kuukaudessa. Tuloraja on korkeampi, jos avustuksen hakija on alaikäisen lapsen huoltaja tai hänen luonaan asuu puolison alaikäinen lapsi. Jos lapsia on yksi, tuloraja on 1 835 euroa kuukaudessa. Jos lapsia on kaksi, tuloraja on 1 902 kuukaudessa. Jos lapsia on kolme tai useampi, tuloraja on 2 015 kuukaudessa. Muutoksen takia yhä useammalla on mahdollisuus saada avustusta opintolainan korkojen maksuun.

Opintovelallinen voi saada korkoavustusta opintolainan korkojen maksuun, jos hänen tulonsa eivät ylitä tulorajaa. Korkoavustuksen voi saada siinä vaiheessa, kun pankki on alkanut laskuttaa korkoja, eli noin vuoden kuluttua siitä, kun opintotuki on päättynyt. Jos asiakkaalle myönnetään korkoavustus, Kela maksaa valtion takaaman opintolainan korot ja pankin perimät ilmoituskulut kokonaisuudessaan. Asiakas ei joudu maksamaan niitä takaisin Kelalle.

Kela maksaa korkoavustuksen joko pankille tai asiakkaalle itselleen. Jos korkoavustus maksetaan suoraan pankille, avustusta on haettava viimeistään 5. kesäkuuta. Asiakkaalle itselleen maksettavaa korkoavustusta on haettava viimeistään 31. elokuuta. Kelan verkkosivuilla on ohjeet korkoavustuksen hakemiseen.

Kelan maksaman opintolainan korkoavustusten saajia oli viime vuonna lähes 8 000. Saajia oli noin kahdeksan kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin noin tuhat henkilöä sai korkoavustusta. Saajien määrän kasvun taustalla on se, että opiskelijoiden ottaman lainan määrä on kasvanut samalla kun korot ovat nousseet.

– Nollakorkojen aikaan korkoavustukselle ei ollut käyttöä. Yleinen korkojen nousu on muuttanut tilannetta nopeasti, ja korkoavustus on osoittanut tarpeellisuutensa, arvioi Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen tiedotteessa.

Esimerkiksi maisteritutkinnon suorittaneiden tyypillinen opintovelka on jo yli 20 000 euroa. Opintolainan korot ovat tällä hetkellä 4–4,5 prosenttia. Näin ollen maisteritutkinnon suorittanut maksaa opintolainastaan korkoa tyypillisesti 800–1 000 euroa vuosittain.

Lahtisen mukaan korkoavustus on tärkeä tukimuoto sekä pienituloisille opintovelallisille että valtion taloudelle.

– Korkoavustuksen avulla vähennetään tilanteita, joissa Kela joutuu maksamaan hoitamattoman opintolainan pankille.

Kela myöntää opintotuen tai aikuiskoulutustuen saajille opintolainatakauksen, jota vastaan pankki myöntää lainan. Jos velallinen ei maksa lainaa tai korkoja, Kela on velvollinen maksamaan lainan korkoineen pankille. Tällöin Kela perii maksamansa määrän lainansaajalta.

Kela maksoi viime vuonna hoitamattomia opintolainoja pankeille 85 miljoonan euron arvosta. Kelan perittävänä on 26 600 henkilön opintolainoja. Pankeilla on opintolainaa ottaneita asiakkaita yli puoli miljoonaa ja opintolainakanta on kuusi miljardia euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Lounais-Suomen Jätehuollon laskutus siirtyy Ropo Suomi Oy:lle

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) keskittää tiistaista 16. kesäkuuta alkaen laskujen lähettämisen, maksujen käsittelyn ja maksamiseen liittyvät asiakaspalvelutoiminnot Ropo Suomi Oy:lle. Alueen asukkaille muutos näkyy lähinnä tilinumeron muuttumisena ja laskujen ulkoasun uudistumisena.

Pyöräilijöiden Akselireitti viitoitetaan heinäkuun alkuun mennessä

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten alueelle sijoittuvan Akselireitin täysimittainen viitoitus valmistuu heinäkuun alkuun mennessä. Akselireitti on lähes 200 kilometrin mittainen pyöräilyreitistö, joka kulkee Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien halki. Tänä kesänä reitin käytettävyys paranee huomattavasti, kun reitille lisätään maasto-opasteet koko reitin mitalta.

Luolavuoressa viihdytään parhaiten

Turkulaiset ovat arvioineet asuinalueitaan Oikotien kyselyssä. Parhaan arvosanan eri kategorioissa sai Luolavuori. Huhkola, Katariinanlaakso ja keskusta ovat lähes yhtä arvostettuja, Räntämäki ja Kurala tulevat seuraavina. Luonto nousi tärkeäksi kaikissa vastauksissa, samoin meri. Naapurit ja lähiympäristö, palvelujen ja julkisen liikenteen läheisyys sekä alueen turvallisuus ovat tärkeitä.

Autoliikenne sähköistyy EU:ssa

Euroopan autoteollisuutta edustavan ACEA:n tilastot tammi-huhtikuulta kertovat sähköistymisen etenevän EU-alueella. Tammi-huhtikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 19,7 prosenttia eli 747 000 kappaletta oli täyssähköisiä, kun osuus vuosi sitten vastaavaan aikaan oli 15,3 prosenttia. Suomessa tammi-huhtikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 10 800 eli jo 47,3 prosenttia oli täyssähköisiä.

Leiriohjaaja Pisara Härkönen tietää, kuinka lapsen koti-ikävä poistetaan

Pisara Härkönen (vas.) ja Opri Härkönen työn touhussa leirin keittiössä.

Bengtsårin saarella Hankoniemellä on mielenkiintoinen historia. Se tunnetaan jo jääkaudelta, siitä on merkintöjä kivikaudelta, ja vanhimmat asiakirjat 1500-luvulta kertovat saarella asuneen viljelijöitä ja 1900-luvun alkuun mennessä sinne oli kehittynyt pieni kylä. Helsinki perusti sinne pahatapaisten poikien kasvatuslaitoksen vuonna 1908. Saaren historia vertautuu Seilin saareen eristyslaitoksineen.

Mopojen virittely yhä riesana

Liikenneturvan kyselyn mukaan lähes joka neljäs nuori on ajanut sallittua nopeammaksi viritetyllä mopolla. Mopoilijan vanhempi on vastuussa nuorensa kulkupelistä. Myös liikenteessä liikkumisen pelisääntöjä on syytä käydä läpi yhdessä nuoren kanssa.

Sotkuinen sekajäte nielee rahaa

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ympäristökouluttajat jalkautuvat kesällä toreille teemalla Pelasta sekajätteestä.

Lasten uimataito heikentynyt

Lasten uimataito on heikentynyt huolestuttavaa vauhtia. Yhä harvempi suomalaislapsi täyttää uimataidon perusvaatimukset. Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan vuonna 2022 vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista osasi uida pohjoismaisen määritelmän mukaan. Vuonna 2016 uimataitoisia kuudesluokkaisia oli 78 prosenttia.

Aurajoesta nostettiin kuollut keski-ikäinen mies

Poliisi sai ilmoituksen elottomasta henkilöstä kello yhdentoista jälkeen perjantai-iltana Aurajoessa. Ilmoituksen tehneet olivat havainneet vedessä ihmisen Itäinen Rantakatu 66:n kohdalla. Keski-ikäinen mies, joka löydettiin elottomana joesta, oli nähty muutamaa tuntia aikaisemmin jokirannassa vahvassa humalassa. Mies todettiin kuolleeksi paikan päällä ennen puolta yötä.

Erica Helininillä on antiikkinörtin unelmaduuni

Erica Helin perusti haaveidensa vintagekaupan, koska halusi elää Nauvossa meren rannalla.

– Alku oli ihan kamala. Kun aloitin, en puhunut juurikaan suomea. Ensimmäinen bussiryhmä tuli pihalle ja he kysyivät, että voinko kertoa paikasta jotain suomeksi. Siinä oli 50 ihmistä pihalla ihmettelemässä, muistelee Erica Helin nauraen kuuden vuoden takaista kesää.

Vasemmistoliiton mepit ehdottavat taiteilijoiden perustuloa

Vasemmistoliiton europarlamentaarikot tekivät EU:n kulttuuripääkaupungissa Oulussa 12. kesäkuuta pidetyssä kesäkokouksessa avauksen taiteilijoiden perustulokokeilusta Suomessa. Mepit ehdottavat, että Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan kaksi vuotta kestävä taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten perustulokokeilu, jolla parannetaan näillä aloilla työskentelevien työmarkkina-asemaa, ehkäistään sosiaaliturvassa väliinputoamista sekä tuetaan pitkäjänteisen työskentelyn perusedellytyksiä.

Lonkkamurtumat vähentyneet Varsinais-Suomessa

Lonkkamurtumien vähentämiseksi on tehty Varsinais-Suomessa järjestelmällistä työtä. Murtumien määrä lähti hyvinvointialueella laskuun. Lonkkamurtumat ovat yhteiskunnalle kalliita hoitaa ja pahimmillaan ne heikentävät ikääntyneen toimintakykyä pysyvästi.

Kauppakeskus Skanssin alkuvuosi sujunut valoisasti

Kauppakeskus Skanssin alkuvuosi on ollut menestyksekäs. Skanssin alkuvuosi on ylittänyt Suomen kaikkien kauppakeskusten keskiarvoluvut.

Lintujen kevätmuutto päättynyt – Suomelle uusi pesimälaji

Viimeisenä vakituisen pesimälajiston kevätmuuttajana Suomeen saapui lapinuunilintu viime viikon torstaina. Mattimyöhäisiä viitakerttusia, pajulintuja tai muita hyönteissyöjiä saattaa vielä ilmestyä uusille reviireille, mutta kokonaisuutena kevätmuuton voidaan todeta päättyneen.

Saneeraustöitä Jäkärlässä pitkälle syksyyn

Kadunrakennustyöt ja Jäkärlän urheilupuiston saneeraustyöt sulkevat Rautakaudenpolun, Merovinkikadun ja Riipuspolun kaikelta liikenteeltä. Kiertotie opastettu Asematien, Paimalantien ja Arkeologinkadun kautta. Työt alkavat ensi viikolla ja jatkuvat 7. elokuuta saakka. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Raision Martinkadulla tietyö heinäkuun loppuun saakka

Viemäri- ja vesijohtotyötä tehdään Raisiossa Martinkatu 6:n kohdalla. Työt alkavat 15. kesäkuuta ja kestävät heinäkuun loppuun saakka. Paikalla on yksi ajokaista pois käytöstä. Ajo Martinkadulta Nesteentielle estetty.

Varhan sovellukseen uusia asiointia helpottavia toimintoja

Varha on ottanut käyttöön uusia palveluja, jotka helpottavat asiointia terveysasemien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Uudistukset sujuvoittavat kiireettömien asioiden hoitamista ja tarjoavat uusia tapoja saada apua ja neuvontaa. Varha-sovellus tarjoaa nyt entistä sujuvamman tavan hoitaa kiireettömiä asioita oman terveysaseman kanssa. Sovelluksen Viestit-osiossa asiakas voi lähettää viestin omalle hoitavalle tiimilleen.

Juhannussalko luo Hansatorille ahvenanmaalaista tunnelmaa

Hansatorille on pystytetty ahvenanmaalainen juhannussalko, jonka ovat rakentaneet Fixtjänstin työpajatoiminnassa mukana olevat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Ahvenanmaan matkailua edistävä Visit Åland halusi tänä vuonna muistaa turkulaisia tällä erityisellä kesätervehdyksellä.

Näköislehti

Urheilu

Suomalaisnaiset pääsivät yleisurheiluun kunnolla vasta 1970-luvulla

Viime vuosina Suomen yleisurheilun isoimmat kansainväliset menestysodotukset ovat kohdistuneet Wilma Heltelään ja muihin naishuippuihin.

– Suomi oli aikansa yleisurheilun suurvalta, joka on edelleen hyvin korkealla esimerkiksi kesäolympialaisten yleisurheilun kaikkien aikojen mitalitaulukossa, mutta se maine luotiin miesten urheilulla, toteaa kulttuurihistorioitsija Seppo Heikkinen .

Otteluanalyysi: Hylätty maali jäi kaivelemaan Inter-leiriä kärkikamppailussa

Clinton Jephta (oik.) valittiin toukokuun pelaajaksi Veikkausliigassa.

Inter pelasi jo kuudennen tappiottoman pelin peräkkäin jalkapalloilun Veikkausliigassa, mutta se oli laiha lohtu, sillä joukkue olisi halunnut kolme pistettä kärkikamppailusta, jossa Kupittaalla vastassa oli sarjan kakkonen AC Oulu. Ottamatta jäi, sillä peli päättyi 0–0. Hylätty maali jäi erityisesti kismittämään Inter-leiriä.

Sihvonen ja Rekomaa jatkavat Loimussa

Raision Loimun joukkueen kokoaminen syksyllä alkavaan uuteen Mestaruusliiga-kauteen on jatkunut kevään ja alkukesän ajan. Aiemmin julkaistun neljän sopimuspelaajan rinnalle on nyt aika julkaista kaksi vuoden mittaista jatkosopimusta, sillä oranssimustissa paidoissa jatkavat ensi kaudella viime kausina joukkueen kapteenina toiminut libero Ville Sihvonen sekä keskipelaaja Rami Rekomaa . Kaksikko tuo kokemusta joukkueeseen ja on aikaisempina kausina osoittanut kuuluvansa pelipaikoillaan parhaimmillaan liigan eliittipelaajien joukkoon.

Tuton Juha Helppi Mestiksen hallitukseen

Mestis-seuroja edustavan Jääkiekon Sarjaseurat ry:n vuosikokous järjestettiin tiistaina 9. kesäkuuta. Kokouksessa päätettiin hallituksen jäsenten määräksi kymmenen jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin jokaisesta seurasta puheenjohtaja ja lisäksi yksi asiantuntijajäsen.

Puukkokatsomo: Kovia tuloksia Paavolla

Paavo Nurmi Games järjestettiin tänä vuonna hieman aiempaa aiemmin. Suomalaisen yleisurheilukauden kesän avaus onnistui kuitenkin aavistuksen haastavista lähtökohdista varsin hyvin. Yleisöä oli jälleen tuvan täydeltä ja myös tulostaso oli kova. Yksi huippuhetki koettiin miesten seipääässä, kun Kreikan Emmanouíl Karalís vastasi odotuksiin ja ylitti kuusi metriä.

TPS:n jalkapallonaisille uusia juniorisopimuksia

Turun Palloseuran naisten edustusjoukkue on solminut juniorisopimukset neljän nuoren pelaajan kanssa. Sopimuspelaajiin kuuluvat hyökkääjä ja laitapelaaja Dina Päkkilä , puolustaja Viivi Helle , keskikenttäpelaaja Emilia Jämsén sekä maalivahti Siiri Sorsakivi . Heistä Päkkilä ja Helle ovat syntyneet vuonna 2009. Jämsén ja Sorsakivi ovat syntyneet vuonna 2010.