Säästöpankkiryhmän teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin 50 vuotta täyttäneiden suomalaisten taloudellista tilannetta ja omaan talouteen liittyviä suunnitelmia. Enemmistö yli 50-vuotiaista on kerryttänyt jonkin verran säästöjä ja ovat velattomia, mutta tuloksissa näkyy myös huolta omasta toimeentulosta. Yli puolet ikäluokasta ei ole suunnitellut käyttävänsä säästöjään lähivuosina, ja Säästöpankkiryhmän asiantuntija suositteleekin varautumaan hyvissä ajoin myös perintöasioiden järjestämiseen.

Kyselyn mukaan yli 50-vuotiaiden ikäluokissa miehille on kertynyt enemmän varallisuutta kuin naisille. Vastaajien arvioidessa nettovarallisuuttaan, miesten osuus kasvoi naisia suuremmaksi kaikissa yli 20 000 euron nettovarallisuuden ylittävissä vastausvaihtoehdoissa. Yli 200 000 euron arvoiseksi oman nettovarallisuutensa arvioi 20 prosenttia miesvastaajista, kun naisista samaan summaan yltää 11 prosenttia vastaajista.

Yli 50-vuotiaiden ikäluokan velkamäärät olivat odotetusti maltillisia, sillä enemmistö vanhemmista ikäluokista on ehtinyt jo maksaa asuntolainan takaisin pankille. Vain 11 prosentilla vastaajista on velkaa yli 50 000 euroa, ja kaikista eläkeläisvastaajista puolet ovat täysin velattomia.

– Tuloksissa vaikuttaa siltä, että kun pyysimme vastaajia arvioimaan nettovarallisuuttaan, tarkasta ohjeistuksesta huolimatta moni on todennäköisesti jättänyt laskuista omistusasunnon. Tuloksissa kuitenkin peräti 25 prosenttia ikäryhmästä arvioi nettovarallisuutensa arvoksi alle tuhat euroa. Vaikka arvio ei sisältäisi kaikkea omaisuutta, tulos kertoo silti siitä, että joka neljännellä vastaajalla on kohtalaisen pieni säästöpuskuri taloudellisten yllätysten varalle, toteaa Säästöpankkikeskuksen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Martti Hakala tiedotteessa.

59 prosenttia vastaajista arvioi, että hallituksen hiljattain julkistamat päätökset julkisen talouden säästötoimenpiteistä vaikuttavat heidän omaan talouteensa heikentävästi. Heistä 62 prosenttia on jonkin verran tai erittäin huolissaan omasta toimeentulostaan, ja 27 prosenttia arvioi, että mahdollisuuksia säästää on vain vähän tai ei ollenkaan. Yhdeksän prosenttia arvioi vaikutuksen jäävän niin pieneksi, että sillä ei ole käytännössä merkitystä omaan taloudelliseen tilanteeseen.

43 prosenttia vastaajista aikoo käyttää kerryttämiään säästöjä seuraavien viiden vuoden aikana. Yleisin suunnitelma oli säästöihin turvautuminen yllättävien kulujen tai hätätilanteiden kohdatessa (46 %), ja lähes yhtä paljon suunnitellaan säästöjen käyttöä suurempiin hankintoihin, kuten kodin remontointiin tai auton vaihtoon (43 %). Lähes kolmannes vastaajista arvioi tarvitsevansa säästöjään pakollisiin arjen kuluihin. Omaan hyvinvointiin ja hemmotteluun säästöjä aikoi käyttää 35 prosenttia vastaajista.

– Säästöjen käyttö omaksi iloksi oli yleisempää iäkkäämmillä vastaajilla – yli 70-vuotiaista näin aikoi tehdä 41 prosenttia, kun taas viisikymppisistä vain 30 prosenttia. Moni ajattelee koko työikänsä ajan säästävänsä eläkepäiviä varten, jolloin on luonnollista, että iän karttuessa yhä useampi alkaa nauttia kerrytetyistä säästöistä, Hakala toteaa.

57 prosenttia vastaajista ei ole suunnitellut käyttökohteita säästöilleen tai ei osannut sanoa, aikooko ylipäätään ottaa säästöjään käyttöön. Jos varallisuutensa haluaa ensisijaisesti jättää perinnöksi lapsille, kannattaa käytännön asioita järjestää jo hyvissä ajoin etukäteen.

– On tavallista, että perintöä ei voi käyttää perintöverojen maksuun, sillä vero ehtii tulla maksettavaksi ennen kuin perinnön saa hallintaansa. Perintöveron maksu voi jopa aiheuttaa jälkipolville taloudellisia vaikeuksia, eikä ole tavatonta, että perintöveroja päätyy perintään saakka. Helpoin tapa säästää omat lapset taloudellisilta huolilta surun hetkellä on kartuttaa itselle perintöveron verran vakuutussäästöjä ja nimetä omat perilliset vakuutuksen edunsaajaksi. Kun aika koittaa, lapset voivat kuitata perintöveron suoraan vakuutussäästöillä, neuvoo Sp-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Mika Laakkonen.

Säästöpankkiryhmän teettämän kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland. Tiedot kerättiin verkkokyselynä 26. – 29. huhtikuuta välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Kysely oli kohdennettu yli 50-vuotiaille ja siihen vastasi 1 005 henkilöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)