Joka kolmas suomalainen elää ilman asiantuntijoiden suosittamaa kahden kuukauden säästöpuskuria. Säästöt ovat huvenneet etenkin 35–44-vuotiaiden joukossa. Lomakauden loppu näkyy piikkinä talous- ja velkaongelmiin apua tarjoavan Takuusäätiön neuvontapalvelujen kysynnässä.

15 prosenttia kantansa kertoneista suomalaisista sanoo säästöjensä riittävän enintään viikoksi tilanteessa, jossa tulot ehtyvät, mutta kulut pysyvät ennallaan. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, johon vastasi reilu tuhat suomalaista. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2021 ja erityisen suuri 35–44-vuotiaissa. Heistä jopa joka viides (20 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista) sanoo selviävänsä säästöillään enintään viikon. Vuoden 2021 kyselyssä, eli ennen laajamittaista hintojen nousua, näin sanoi vain joka kymmenes (9 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista).

Ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan talouden tulovaran eli säästöjen, joita käytetään, jos tulot syystä tai toisesta ehtyvät, tulisi vastata ainakin kahden kuukauden nettotuloja. Kyselyssä noin kaksi kolmasosaa kantansa kertoneista suomalaisista (65 prosenttia) sanoi säästöjensä riittävän vähintään kahdeksi kuukaudeksi. 35–44-vuotiaista näin sanoi hieman yli puolet (54 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista). Osuus laski kolmella prosenttiyksiköllä kaikissa ikäluokissa ja 17 prosenttiyksiköllä 35–44-vuotiaista vuodesta 2021.

– Inflaatio on varmasti saanut suomalaiset turvautumaan säästöihinsä kaikissa ikäluokissa, mutta eläkeläiset ovat olleet siltä paremmin suojassa indeksitarkistusten ansiosta. Sen sijaan työikäisillä palkat eivät ole nousseet samassa tahdissa hintojen kanssa. Samalla välttämättömät menot, kuten asumisen ja ruuan kustannukset ovat kasvaneet, eli vaikka säästössä olisi yhtä suuri summa kuin kolme vuotta sitten, ei se riitä tänä päivänä yhtä pitkälle, Nummiaro tulkitsee tiedotteessa.

Loppukesä on erityisen vaikeaa aikaa monelle. Tämä näkyy talous- ja velkaongelmiin apua tarjoavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan piikkinä säätiön talousneuvontapalvelujen kysynnässä. Takuusäätiön neuvontaan tulee keskimäärin 2 400–2 800 yhteydenottoa kuussa, yli 33 000 vuodessa. Elokuussa yhteydenottoja tulee noin kolmanneksen enemmän kuin tavallisesti.

– Vuodessa on kaksi ajankohtaa, jolloin asiakaspalvelumme ruuhkautuu: ensimmäinen on alkuvuosi, kun joulun kustannukset ovat tehneet loven kukkaroon ja toinen elokuu, kun kesälomabudjetti on käytetty ja arki alkaa. Syksyyn saattaa liittyä myös monia hankintoja, joihin pitäisi varata ylimääräistä, esimerkiksi koulukirjoja tai uusi kuntosalikortti. Parasta olisi, jos ihmiset säästäisivät paitsi kesälomaa, myös syksyn starttia varten, Pantzar sanoo.

Arjen katsaus -kyselyssä kysyttiin myös, miten vastaajien taloudellinen tilanne on vaikuttanut heidän jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa viimeisen kolmen vuoden aikana. 40 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista sanoi vaikutuksen olleen kielteinen ja 23 prosenttia myönteinen. 37 prosentille kantansa kertoneista vastaajista taloudellinen tilanne ei ole vaikuttanut jaksamiseen ja hyvinvointiin.

– Kuluttajien luottamus on kesän aikana hieman elpynyt, mutta etenkin luottamus omaan talouteen on yhä selvästi keskiarvoa alempana. Jo pelkkä huoli omasta toimeentulosta heikentää hyvinvointia. Pahan päivän puskureista on siis hyötyä, vaikkei niitä ikinä joutuisi edes käyttämään, Nummiaro sanoo.

Alle 25-vuotiaista jopa 60 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista sanoi taloudellisen tilanteen vaikuttaneen jaksamiseen ja hyvinvointiin kielteisesti. 35–44-vuotiaiden joukossa osuus oli toiseksi suurin, 54 prosenttia.

– Arjesta selviytyminen ahdistaa monia. Taloushuolet ovat yksi suurimpia jaksamista ja mielen hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Tämä vaikuttaa väistämättä myös esimerkiksi ihmisten työtehoon ja työtehtävistä suoriutumiseen, Pantzar muistuttaa.

Talous- ja velkaneuvonnan lisäksi Takuusäätiö tarjoaa erilaisia työkaluja oman talouden hallintaan. Yksi näistä on maksuton verkkopalvelu Penno, joka tekee rahankäyttöä näkyväksi. Pennoon kirjataan tulot ja menot, ja palveluun voi asettaa myös säästämistavoitteen. Penno-palveluun oli vuoden 2023 loppuun mennessä rekisteröity yli 60 000 käyttäjää, ja palvelua kehitetään parhaillaan LähiTapiolan lahjoituksen turvin.

– Maksamista häivytetään tietoisesti taka-alalle ja arjen pienet kulut, kuten vaikka toistuvat verkkotilaukset, jäävät helposti huomaamatta, jos niitä ei kirjaa ylös. Penno kehitettiin aikoinaan juuri tähän tarpeeseen: vahvistamaan digiajan talousosaamista, Pantzar toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)