Turku kehittää ja uudistaa kaupungin nuorisopalveluja. Keskeisenä muutoksena esitetään Paattisten, Maarian ja Teräsrautelan nuorisotilojen sulkemista ensi kesänä ja niiden toiminnan sekä henkilökunnan keskittämistä muihin nuorisotiloihin. Samalla työtapoja uudistettaisiin. Kyseisten alueiden nuorille olisi jatkossakin tarjolla runsaasti palveluja.

Uudistuksen suunnittelun pohjaksi kerättiin taustatietoa muun muassa nuorilta, nuorisotyöstä, tiloista, kustannuksista, järjestöjen tarpeista ja väestökehityksestä.

Asia esiteltiin 25. marraskuuta Turun kaupunginhallitukselle, joka pyytää esityksestä lausunnot kulttuuri- ja nuorisolautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalta ja tekee sen jälkeen päätöksen aiheesta.

Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että jatkovalmisteluissa otetaan huomioon, että nuorisotoimintaan käytettävä panostus Turussa ei laske, vaan säästyvät ulkoiset ylläpito- ja muut kustannukset luovuttavista tiloista kohdistetaan nuorisotyöhön. Lisäksi Paattisten alueella tulee jatkaa viipymättä alakouluikäisten nuorisotyön toimintamallia muun muassa koulun tiloissa. Kaupunginhallitus edellyttää myös, että jatkovalmisteluissa tulee huomioida koko Turun palveluverkko, jotta kokonaisuus nuorisotyön tilanteesta ja tarpeesta pysyy ajantasaisena.

Osana Nuorisotyö 2025 -kehittämistyötä on tehty palveluverkkoselvitys, jonka tavoitteena on kehittää nuorisotilatoimintaa ja muokata alueellista nuorisotilaverkostoa. Suunnitelmassa ensi kesästä lähtien Yli-Maarian Ypsilon jäisi pohjoisen Turun kokoavaksi nuorisotilaksi ja Maarian sekä Paattisten nuorisotilojen toiminta kohdennettaisiin sinne. Vastaavasti Teräsrautelan nuorisotilan toiminta kohdennettaisiin Runosmäen Riimiin ja Aunelan nuorisotilaan. Kehittämistyön myöhemmässä vaiheessa tarkastellaan ostopalvelujen ja itse tuotettujen palveluiden suhdetta sekä keskustan alueen nuorisotiloja ja -toimintaa.

Nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio painottaa, että vaikka osasta nuorisotiloja luovuttaisiin, alueen nuorille olisi silti tarjolla paljon erilaisia palveluja. Esimerkiksi nuorisopalvelujen järjestämät kokoavat palvelut, kuten retket ja tapahtumat, digitaalinen nuorisotyö ja verkon pelitoiminta olisivat edelleen nuorten käytettävissä. Lisäksi alueilla on tarkoitus järjestää toimintaa muun muassa loma-aikoina.

– Tuotamme alueille myös tarvittaessa erityisnuorisotyötä, jalkautuvaa nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä. Pyrimme myös lisäämään nuorten palveluita alueilla solmimalla kumppanuuksia kolmannen sektorin ja kaupungin eri toimijoiden kanssa, sanoo Lehtiö-Vainio.

Nuorisotyö 2025 -kehittämistyön tavoitteena on luoda yhteinen käsitys siitä, mitä nuorisotyö Turussa on ja mitä sen pitäisi olla tulevaisuudessa. Nuoret ja heidän tarpeensa ovat palveluiden kehittämisen keskiössä. 

Nuorisopalveluiden nykyinen tiukasti nuorisotiloihin sidottu toimintamalli ei ole mahdollistanut nuorten tarvitsemaa palvelujen monimuotoisuutta.

– Nuorisotyön tulisi olla joustavaa ja ketterää, oikea-aikaista ja -paikkaista, erityisesti tilanteessa, jossa resurssien lisääminen on mahdotonta. Pyrimme muutoksilla nyt siihen, sanoo Lehtiö-Vainio.

Suunnitteilla olevien uudistusten tavoitteena on luoda aiempaa suurempia, kolmen henkilön työyksiköitä. Ne mahdollistavat muun muassa sen, että nuorisotilat ovat varmemmin avoinna. Kahden henkilön työyksiköissä nuorisotilaa ei voi työturvallisuussyistä pitää auki yhden työntekijän voimin, mikäli toinen työparista on jostain syystä yllättäen pois töistä.

Useamman henkilön yksiköt mahdollistavat myös monipuolisemman ja laadukkaamman työotteen, kuten jalkautuvaa nuorisotyötä, pienryhmätyöskentelyä, koulussa työskentelyä ja osallistumista moniammatilliseen työhön ja alueiden kehittämiseen. Suuremmat yksiköt vahvistavat lisäksi työantajan pito- ja vetovoimaa.

Palveluverkkotyötä on tehty vuoden ajan keräämällä tietoa laajasti nuorista, nuorisotyöstä, tiloista, kustannuksista, järjestöjen tarpeista, väestökehityksestä yms. Tietoja on verrattu muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Myös lapsia, nuoria ja kolmannen sektorin toimijoita on kuultu.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)