Kirjanpainajan infektoimat kuuset alkavat kuivua ennen näkyviä merkkejä puun kuolemasta, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tuore artikkeli. Metsien terveyden ja kaukokartoituksen apulaisprofessori Samuli Junttilan johtama tutkijaryhmä tutki dendrometreillä 26 kirjanpainajan infektoimaa ja 31 tervettä kuusta vuosina 2020–22. Suurin osa tutkituista puista sijaitsi Helsingin keskuspuistossa, osa Evolla. Puut olivat keskenään suurin piirtein saman ikäisiä.

Tutkimusryhmän artikkeli Influence of bark beetle infestation on stem diameter dynamics on julkaistu 2025 Trees, Forests and People -tiedelehdessä.

Dendrometri on puiden paksuuden mittaamiseen käytetty mittalaite. Tutkimuksessa käytetyt dendrometrit mittasivat puiden paksuuden mikrometrien tarkkuudella 15 minuutin välein.

Tutkijat halusivat verrata terveiden puiden paksuuden vaihtelua puihin, joihin kirjanpainaja on iskeytynyt. Puiden paksuus vaihtelee luonnollisesti päivän mittaan. Päivisin puut hengittävät enemmän nestettä ulos, ja ovat paksuudeltaan ohuempia. Öisin paksuus on suurempi, kun puut sisältävät enemmän vettä.

– Halusimme päästä käsiksi vuorokausivaihteluun, koska se on puille tärkeätä. Puiden kasvu tapahtuu pääasiassa yöaikaan, kun vettä on enemmän saatavilla, artikkelin pääkirjoittaja Junttila sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että puiden kasvu hidastuu kirjanpainajan iskettyä puuhun jo kauan ennen kuin kasvu loppuu ja puu kuolee. Infektoituneilla puilla havaittiin jyrkkiä pudotuksia läpimitassa, kun puu alkaa kuivua.

Kirjanpainaja (Ips typographus) on erityisesti kuusia tuhoava kaarnakuoriainen. Kirjanpainaja on biodiversiteetille tärkeä ekosysteemin jäsen, mutta yksilajisissa kuusikoissa se voi aiheuttaa mittavia tuhoja. Niitä on havaittu erityisesti kuumina ja kuivina kesinä Keski-Euroopassa ja Ruotsissa viime vuosina. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt Suomessa kirjanpainajan levinneisyysaluetta, kiihdyttänyt lisääntymistä ja näin ollen kasvattanut kirjanpainajasta johtuvia metsätuhoja.

Koska eteläisessä Suomessa on paljon kasvatuskuusikoita, kirjanpainajan tutkimus, seuranta ja ymmärtäminen on ilmastonmuutoksen oloissa erittäin tärkeätä.

– Eri puiden välillä oli kuitenkin paljon vaihtelua. Siihen saattaa vaikuttaa se, kuinka paljon kirjanpainajia puussa elää tai se, kuinka paljon muuta stressiä puu kokee, Junttila pohtii.

Junttilan johtama GEHO-tutkimusryhmä (Global Ecosystem Health Observatory) Itä-Suomen yliopistossa kehittää edistyneitä kaukokartoitusmenetelmiä kirjanpainajan ja muiden metsätuhojen havaitsemiseen ja seurantaan. Tutkimus osoittaa Junttilan mukaan, että kaukokartoituksen keinoin on vaikea havaita kirjanpainajan vaikutuksia puihin kyllin varhain.

– Tarvitaan maastoseurantaa ja sen tueksi tutkimusta siitä, mitkä alueet ovat kirjanpainajalle erityisen alttiita, Junttila sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)