Malin Matsintytär poltettiin elävältä roviolla Tukholmassa elokuun 5. päivänä 1676 . Hän oli yksi niistä naisista, jotka tuomittiin kuolemaan noitana suurten noitavainojen aikana Ruotsissa, ja ainoa, joka todistetusti poltettiin elävältä.

Syy Malinille langetettuun epätavallisen julmaan tuomioon oli se, että hän kieltäytyi itsepintaisesti tunnustamasta, eikä hänen huono kristinuskon tuntemuksensa auttanut asiassa. Malinin mainetta tahrasi myös se, että hänen ensimmäinen miehensä oli tuomittu kuolemaan eläimeen sekaantumisesta. Hieman yli kuukausi Malinin kuoleman jälkeen paljastui, että lasten ja nuorten antamat todistukset olivat olleet valheita, manipulaation ja ulkoisen paineen vaikutuksesta annettuja, ja että useat viattomat, mukaan lukien Malin, olivat sen vuoksi menettäneet henkensä.

Malin Matsintyttären eli aikalaisten kielenkäytössä Rumpare-Malinin perintö elää edelleen. Hän on todennäköisesti tunnetuin Ruotsin noitavainojen uhreista, ja hänen suomalaistaustansa muistetaan edelleen. Malin oli nuorena naisena muuttanut Tukholmaan Pohjanmaalta, ja hän on kuuluisin kaikista esimodernina aikana Ruotsiin muuttaneista suomalaisista kansanihmisistä.

Kirjailija Karin Edvallin ja Åbo Akademissa tutkimusta tekevän Marko Lambergin Genos-aikakauskirjassa vastikään julkaisema artikkeli korjaa ja täydentää Malinin elämää koskevia tietoja. Malin oli kotoisin Kokkolasta. Talo, jossa hän asui perheineen Södermalmilla Tukholmassa, sijaitsi samassa paikassa kuin nykyinen kiinteistö, jonka osoite on Södermannagatan 26.

Edvall ja Lamberg ovat käyneet läpi lähteitä, joita aikaisemmat tutkijat eivät ole huomanneet. Syventyminen Tukholman vanhoihin kirkonkirjoihin, karttoihin ja perukirjoihin on paljastanut arvokasta tietoa siitä, millaista arkea Malin ja hänen perheensä elivät suurten mullistusten keskellä.

Artikkeli tarjoaa uutta tietoa Malinin toisesta avioliitosta: Hän meni ensimmäisen aviomiehensä teloituksen jälkeen uudelleen naimisiin hämmästyttävän nopeasti. Uusi aviomies palveli ratsusotilaana kruunun sotajoukoissa. Uusi aviomies näyttää olleen poissa Malinin oikeudenkäynnin aikana – mahdollisesti hän osallistui Skånen sotaan etelässä.

Malin Matsintytär on muistamisen arvoinen Pohjanlahden molemmin puolin, korostavat Edvall ja Lamberg.

– Malin Matsintyttären traaginen kohtalo muistuttaa meitä vaaroista, joita joukkohysteria ja epäreilu oikeusprosessi tuovat mukanaan. Toivomme, että hänet muistetaan ennen kaikkea oikeusmurhan uhrina. Aiempina vuosisatoina Ruotsissa ja Suomessa teloitettiin monia viattomia ihmisiä noitina, mutta juuri Malin kärsi erityisen julman lopun, Lamberg sanoo tiedotteessa.

Edvall on arkistonhoitaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut sekä romaaneja että tietoteoksia naisten ja lääketieteen historiasta. Lamberg on professori ja Pohjoismaiden historian dosentti ja toimii muun muassa Åbo Akademissa. Hän on julkaissut kirjan Noitaäiti – Malin Matsintyttären tarina (SKS, 2019).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)