Haravointi ei ole välttämätöntä, sillä haravointijätteen hyödyntäminen omassa pihassa hyödyttää luontoa eniten. Jos ravinteikkaita lehtiä tai risuja ei pysty käyttämään hyödyksi kotipihassa, voi ne tuoda maksutta LSJH:n lajitteluasemille. Etenkin espanjansiruetanat ja muut vieraslajit vaativat kuitenkin erityishuomiota.

Syksyn tullen piha täyttyy värikkäistä lehdistä ja muusta puutarhajätteestä. Ennen haravanvarteen tarttumista kannattaa kuitenkin muistaa, ettei haravointi ole välttämätöntä. Pihaan jätettynä lakastuneet lehdet nimittäin rikastuttavat maaperää ja tarjoavat suojaa eläimille, hyönteisille ja pieneliöille.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta paras vaihtoehto onkin antaa lehtien jäädä maahan tai kompostoida ne omassa pihassa. Risut taas kannattaa hakettaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kompostin kuivikkeeksi tai kasvien alle maanpeittoaineeksi.

– Moni ajattelee, että piha näyttää vielä kesälläkin sotkuiselta, jos haravointia ei syyskaudella tee. Mutta kuinka monessa metsässä näkee puiden lehtiä vielä kesällä? Luonto hoitaa tehtävänsä ja muuttaa ne maapohjan ravinteiksi, LSJH:n materiaalipäällikkö Marko Kokkonen muistuttaa tiedotteessa.

Jos haravointijätettä kertyy yli oman tarpeen, sen voi tuoda maksutta LSJH:n lajitteluasemille. Haravointijätettä ovat lehdet, havunneulaset, ruoho, kävyt sekä kitketyt kasvit ja kaislat, joissa on juuripaakku. Niitetyt kaislat ovat risujätettä.

Myös risuja ja oksia otetaan vastaan maksutta kaikenkokoisina, mutta ne tulee pitää kuormassa erillään haravointijätteestä, sillä ne lajitellaan asemilla eri paikkoihin.

– Lajittelu kannattaa tehdä kotipihalla valmiiksi, jotta asiointi asemilla sujuu jouhevasti, Kokkonen sanoo.

Uudessakaupungissa haravointijätteet otetaan vastaan LSJH:n lajitteluasemalla (Orinkuja 1), mutta risut ja oksat VSV-Energian toimipisteessä (Onkakatu 1). Muilla LSJH:n lajitteluasemilla molemmat jätelajit otetaan vastaan samaan osoitteeseen, mutta eri jätelavoille tai -kasoihin.

Espanjansiruetanoiden runsas esiintyminen tietyillä alueilla vaatii tänä vuonna jätteen tuojilta erityistä huomiota.

Jos kotipihassa on havaittu kesän ja syksyn mittaan espanjansiruetanoita, pitää pihalta siivottu haravointijäte tuoda asemalle haitallisena vieraslajijätteenä. Näin estetään etanoiden leviäminen. Myöskään haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami, kurtturuusu sekä viitapihlaja- ja valkopajuangervot, eivät kuulu haravointijätteeseen. Haitallisten vieraslajijätteiden tuominen lajitteluasemille on maksutonta.

– Eri vieraslajeilla on omat yksityiskohtaisemmat vastaanotto-ohjeistuksensa, jotka kannattaa tarkistaa sivuita www.lsjh.fi/haitalliset-vieraslajit ennen asemalla asiointia. Esimerkiksi kurtturuusujen ja angervojen puuvarret vastaanotetaan maksutta risujätteenä, mutta maajuuret, juuret ja kiulukat haitallisena vieraslajijätteenä, Kokkonen kertaa.

Omenat eivät nekään ole haravointijätettä, vaan ne otetaan lajitteluasemilla vastaan biojätteenä biojätteen hinnalla. Pienet määrät omenoita voi laittaa kiinteistön omaan biojäteastiaan – kuitenkin siten, ettei jätehuoltomääräyksissä oleva jäteastian painoraja 60 kiloa ylity ja jäteastia saadaan tyhjennettyä.

Talkoolavan haravointijätteelle voi tilata LSJH:lta. Saatavilla on myös lokerolava, johon haravointijätteet ja risut voi lajitella erikseen.

Lähimmän jätteen vastaanottopaikan voi tarkistaa osoitteesta www.kierratys.info. Asemien aukioloajat löytyvät osoitteesta www.lsjh.fi/lajitteluasemat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)