Konsulttiyhtiö EY:n koostamien alustavien tietojen mukaan jääkiekon SM-liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto kaudella 2024–25 oli ennätykselliset 192 miljoonaa euroa, ja kasvoi 11 prosenttia edelliskaudesta. Liigaseurojen tappiot puolittuivat kaudesta 2023–24. Karsintojen paluu toi yli miljoona euroa lisää rahaa kiekkobisnekseen.

Liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto kaudella 2024–25 oli 192 miljoonaa euroa, eli 19,1 miljoonaa euroa enemmän kuin edelliskaudella. HIFK:n ja Ilveksen osuus kasvusta on noin kymmenen miljoonaa euroa, mikä on seurausta pääasiassa investoinneista jääkiekkoa ympäröivään oheis- ja muuhun liiketoimintaan. SM-liigan joukkuemäärän kasvu Kiekko-Espoon liigapaikan myötä toi noin kuuden miljoonan euron lisäyksen kokonaisliikevaihtoon. Loput liikevaihdon kasvusta johtuu siitä, että seurojen muu liiketoiminta jääkiekon ohella on yleistynyt.

KalPan ensimmäinen Suomen mestaruus toi mukanaan taloudellista menestystä: liikevaihto kasvoi lähes kaksi miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos oli lähes 400 000 euroa. Saipan ensimmäinen finaalipaikka nosti seuran aikaisemmasta konkurssiuhasta historialliseen tulokseen: liikevaihto kasvoi 3,2 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos oli 550 000 euroa. Kalpan ja Saipan liikevaihdon kasvu oli seurausta urheilullisesta menestyksestä: jääkiekkofanit tulivat katsomaan pelejä ja lipunmyynti kasvoi. Kuopiossa hallin käyttöaste nousi lähes 80 prosenttiin ja Lappeenrannassa lähes 90 prosenttiin.

Kiekko-Espoon oli viisinkertaistettava liikevaihtonsa kuuden miljoonan euron tasolle noustakseen liigaan. Vaikka se saavutti urheilullista menestystä, kausi oli taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta haastava.

– Finaaliin yltäneiden SaiPan ja KalPan urheilullinen menestys heijastui seurojen taloudelliseen tilanteeseen. Suurin nousija oli SaiPa, joka kirjasi kaudella 2023–24 1,2 miljoonan euron tappion, mutta finaalipaikan myötä päätyi kaudella 2024–25 yli puoli miljoonaa euroa voitolle, toteaa johtaja Janne Aalto EY Suomen talousjohdon neuvontapalveluista tiedotteessa.

– Muiden kuin finaaliin yltäneiden liigaseurojen liikevaihdon kasvu ei pääasiassa johtunut jääkiekkobisneksestä, vaan se oli seurausta muusta liiketoiminnasta ja seuratoiminnan laajentamisesta muihin lajeihin, kuten jalkapalloon, kertoo Aalto.

Liigakarsinnat palasivat vuosien tauon jälkeen. Liigaseura Pelicans lähti tavoittelemaan Suomen mestaruutta kahden hopeakauden jälkeen. Jukureita vastaan pelattu playout-sarja sekä liigakarsinnat pelastivat Pelicansin taloudelliselta romahdukselta, ja kassaan kertyi kriittisiä euroja erityisesti Jokereiden kanssa pelatussa karsintasarjassa. Jokerit pelasivat Mestiksessä suurella budjetilla, ja vaikka liiganousua ei saavutettu, olivat playoff- ja liigakarsinnat Jokereille tuottoisia tapahtumia.

– Liigakarsintojen paluu herätti yleisön suuren mielenkiinnon ja toi yhteensä yli miljoona euroa lisää rahaa kiekkobisnekseen, Aalto summaa.

Liigan ympärillä on jo useiden vuosien ajan keskusteltu liigaseurojen jatkuvista tappioista sekä kyvystä selvitä kausista taloudellisesti. Kaudella 2024–25 yhteenlaskettu liiketulos oli noin kuusi miljoonaa euroa tappiollinen, mikä on noin puolet vähemmän kuin kaudella 2023–24.

– Nykyinen 16 joukkueen Liiga on taloudellisen kestävyyden ja urheilullisen kilpailun näkökulmasta liian suuri. Jos huomioidaan Suomen väkiluku, jääkiekkoa seuraava yleisö, talouden koko sekä pääomat, kysymys kuuluu, kuinka monta seuraa pystyy pelaamaan Liigassa taloudellisesti kestävästi? Olemme analysoineet julkisuudessa esillä olleita sarjajärjestelmävaihtoehtoja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ja kerromme analyysimme tuloksista pian julkaistavassa raportissamme, Aalto sanoo.

EY analysoi jääkiekon SM-liigajoukkueiden taloudellisesta tilannetta seitsemättä vuotta peräkkäin. EY:n tiedot perustuvat seuroilta saatuihin alustaviin tilinpäätöstietoihin ja koskevat liigaseurojen konsernitilinpäätöksiä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)