PresidenttiMauno Koiviston asuinkatunakin Stålarminkatu on tunnettu. Martin ja Korppolaismäen maisemissa kulkevaan katuun liittyy paljon muutakin turkulaishistoriaa.

Stålarminkatu on useamman asemakaavan myötä muotoutunut. Kadun alkuosa Betaniankadun ja Martinkadun välillä perustuu Bertel Jungin vuoden 1922 asemakaavaan. Stålarminkadun keskivaiheet Martinkadun ja Wärtsilänpolun välillä perustuu Engelin asemakaavaan vuodelta 1827. Kadun loppuosa puolestaan perustuu vanhaan maantiehen, joka johti Hirvensaloon. Ennen asemakaavoitusta Stålarminkadun loppuosaa kutsuttiinkin Hirvensalontieksi.

Stålarminkatu liittyy myös vahvasti turkulaisten raitiovaunujen historiaan. Linja 2 kolisteli Stålarminkadulla vuodesta 1956 vuoteen 1972 saakka.

Katu on nimetty Arvid Stålarmin mukaan. Stålarm toimi Suomen käskynhaltijana muutaman vuoden ajan 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Hän sai asemansa Suomen aateliston toivomuksesta. Kun Kaarle-herttua valtasi Turun linnan, Stålarm joutui lähtemään Turusta. Stålarm sai Turun linnan uudelleen hallintaansa, mutta menetti sen jälleen Kaarlelle 1600-luvun puolella.

Stålarminkadun nimestä on myös väännetty historian saatossa. 1940-luvulla Turun nimistötoimikunta ehdotti Stålarminkadun nimen muuttamista Hirvensalonkaduksi, koska nimen katsottiin aiheuttavan vaikeuksia suomenkielisille. Ehdotus ei kuitenkaan herättänyt suurempaa vastakaikua.

Ilkka Lappi