Paimion Sähkömuseossa juhlitaan vuonna 2025 museon 30-vuotisjuhlaa. Museon avajaisia vietettiin 14. kesäkuuta 1995. Ja tasan 30 vuotta myöhemmin museossa juhlitaan avointen ovien merkeissä. Maksuttoman tapahtumapäivän aikana tuodaan esille myös Iivari Lähteenmäkeä, jonka syntymästä tulee samana päivänä kuluneeksi 125 vuotta.

Iivari Lähteenmäen perustaman Sähkölähteenmäen piiristä aikoinaan jo 1960-luvun aikana syntyi idea käytöstä poistettujen sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden tallettamisesta. Runsaat pari vuosikymmentä myöhemmin eli 1980- ja 1990-lukujen taitteessa paikallisten tahojen eli Sähkölähteenmäen, Lounais-Suomen Sähkö Oy:n, Paimion kunnan ja Paimio-Seuran yhteisissä suunnitelmissa oltiin edetty jo niin pitkälle, että museon perustamisessa alettiin päästä konkretian tasolle. Paimion Sähkömuseosäätiö perustettiin keväällä 1992.

Museon sijoituspaikasta oli useita vaihtoehtoja, esimerkiksi Paimion entinen rautatieasema, jossa säilytettiin 1990-luvun alkupuolella museota varten kerättyä esineistöä. Turun maakuntamuseo ei suositellut kuitenkaan museon sijoittamista puurakenteiseen asemarakennukseen.

Ratkaisu löytyi, kun Paimion keskustassa graniittikivirakennuksen omistanut Jukka Lähteenmäki, Iivari Lähteenmäen poika ja isänsä seuraaja Sähkölähteenmäen toimitusjohtajana, päätti kunnostaa kivirakennuksen omalla kustannuksellaan ja osoittaa ja vuokrata sen Sähkömuseon sijoituspaikaksi.

Kun "raamit" olivat valmiina, alkoivat ensimmäisten näyttelyiden suunnittelu- ja toteustutyö käyntiin paimiolaissyntyisen museoammattilaisen Johanna Lehto-Vahteran koordinoimana. 14.6.1995 vietettiin siis avajaisjuhlia. Museon avaajana toimi silloinen sisäministeri Jan-Erik Enestam.

Alusta alkaen museon näyttelyissä on ollut esillä niin sähköntuotanto- ja jakelu, asennustoiminta sekä sähkön kuluttaminen. Nuo näkökulmat ovat pysyneet kun esimerkiksi perusnäyttelyitä on vuosikymmenten mittaan uudistettu. Viimeiset perusnäyttelyuudistukset on tehty vuosina 2022 ja 2023. Vuosittain vaihtuvissa teemanäyttelyissä sähkötekniikan ohella esille on ajoittain tuotu myös paikallishistoriallisia teemoja.

Museotoiminnan keskiössä ovat kokoelmat. Sähkömuseolla on laajat esine-, kirja- valokuva- ja arkistokokoelmat unohtamatta audiovisuaalista materiaalia. Sähkölähteenmäen ja Lounais-Suomen Sähköosakeyhtiön kautta syntyi kokoelmien "alkupääoma", mutta vuosien varrella museo on saanut lukuisia lahjoituksia niin sähköalan yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltäkin.

Museota ylläpitävä Paimion Sähkömuseosäätiö on alusta alkaen joutunut elämään ns. tarkan markan aikaa, sillä omat rahalliset sekä henkilöstöresurssit ovat olleet rajalliset. Omien taustayhteisöjen sekä useiden yritys- ja järjestökumppaneiden ja myös joiden hankkeiden kautta toimintaa on kyetty kehittämään. Erittäin tärkeä voimavara on aivan alusta lähtien museon taustalla toimiva talkoojoukko, virallisesti Sähkömuseoveljet ja -sisaret, tuttavallisemmin Museomuurahaiset. Talkoojoukko on ollut mukana niin kokoelmatyössä, näyttelynrakennustyössä sekä opastehtävissä. Tälläkin hetkellä Museomuurahaisiin kuuluu noin 20 aktiivijäsentä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)