Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttaman seurantatutkimuksen mukaan vuonna 2019 voimaan tullut lapsenhuoltolain uudistus vastaa aiempaa paremmin nykypäivän tarpeita ja on vahvistanut jo vakiintuneiden toimintatapojen oikeudellista perustaa. Tutkimuksen mukaan lakiuudistuksen tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikilta osin toteutuneet käytännössä.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa lapsen edun toteutumista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Uudistuksen hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että lain toimeenpanoa ja vaikutuksia seurataan. Seurantatutkimuksessa lain toimivuutta arvioitiin tuomioistuinratkaisujen tarkastelun sekä asiantuntijahaastattelujen avulla.

Tutkimuksen suositusten mukaan lapsenhuoltolain soveltamiskäytäntöjä tulisi yhtenäistää ja alueellisia eroja vähentää. Lisäksi lainsäädäntöä tulisi eräiltä osin täsmentää sekä lapsiasioita käsittelevien tuomareiden erikoistumista ja koulutusta vahvistaa.

Seurantatutkimuksen tulokset otetaan huomioon oikeusministeriössä käynnissä olevan oikeuslaitostyöryhmän työssä ja erityisesti sen huoltoriita-asioiden kehittämistä koskevassa projektiryhmässä. Lisäksi on syytä arvioida lapsenhuoltoasioiden parissa työskentelevien ammattilaisten koulutuksen lisäämistä.

Tutkimuksesta käy ilmi muun muassa, että huoltoriitojen käsittelyajat tuomioistuimissa eivät ole lyhentyneet. Asiakirja-aineiston perusteella keskimääräinen käsittelyaika oli 8,4 kuukautta.

Tutkimuksen mukaan lapsen etua arvioidaan huoltoa koskevissa ratkaisuissa lähes aina. Myös vuoroasumista koskevia säännöksiä pidettiin vanhempien näkökulmasta tärkeinä. Laajempi mahdollisuus sopia lastenvalvojan luona oheishuollosta, huoltajien tehtävänjaosta sekä tiedonsaantioikeudesta arvioitiin onnistuneeksi uudistukseksi.

Tutkimus nostaa esiin muun muassa lapsen osallisuuden vahvistamiseen samoin kuin väkivallan ja vieraannuttamisen tunnistamiseen liittyviä ongelmia.

Muun läheisen tapaamisoikeutta koskevaa uudistus koetaan tutkimuksen mukaan tärkeänä ja onnistuneena. Vaikka tällaisia tapauksia käsitellään tuomioistuimissa harvoin, tapaamisoikeuksia on vahvistettu muun muassa uusperheiden vanhemmille ja isovanhemmille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)