OP Turun Seudun liikevoitto supistui alkuvuonna noin neljä prosenttia vuoden takaiseen vertailukohtaan (46,8 miljoonaa versus 48,9 miljoonaa euroa). Liikevoiton kehitykseen vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen (-16 %) markkinakorkojen laskujen myötä.

Palkkiotuotot kasvoivat kolme prosenttia vuoden takaisesta. Muut tuotot kasvoivat selvästi OP Ryhmän sisäisten osinkotulojen ansiosta. Kulut kasvoivat yhteensä 11 prosenttia.

– Sääntelyn, asiakkaiden toiveiden ja kasvavien volyymien edellyttämän pankkitoiminnan harjoittaminen vaatii koko ajan enemmän resursseja. Edellä mainituista syistä olemme lisänneet henkilökuntamme määrää. Kokonaisuutena vuosi 2025 on sujunut varsin hyvin ja suunnitelmia paremmin. Tuloksellisesti ja uusmyynnin näkökulmasta odotamme koko tilikaudesta varsin hyvää ja näemme asuntokaupan ja talouden hiljalleen piristyvän, OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne summaa tiedotteessa.

Järjestämättömien luottojen määrä pienentyi vuoden takaisesta ja oli 1,5 prosenttia luottokannasta.

– Odotettujen luottotappioiden määrä oli alkuvuonna hienoisesti negatiivinen eli vanhoja arvonalentumisia on purettu uusia kirjauksia enemmän. Tämä alleviivaa luottokantamme terveyttä ja laatua ja ennen kaikkea asiakkaidemme hyvänä säilynyttä luotonhoitokykyä, toteaa Rinne.

Hyvästä tuloksesta huolimatta pankin vakavaraisuus (CET1 22,4 prosenttia) heikkeni 1,3 prosenttiyksikköä vakavaraisuuslaskennan mallimuutosten (vakuuksien hyödyntäminen) vaikutuksesta.

– Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut rahoitustoiminnan kasvun osalta vahvempi kuin vuosi sitten tähän aikaan. Asuntoluottoja nostettiin vajaa viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Uusien yritysluottojen määrä oli runsaan kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Kokonaisuutena pankin rahoitustoiminta kasvoi kaksi prosenttia vuodenvaihteesta ja tämän vuoden alusta laskien uusia velkakirjalainoja nostettiin kaikkiaan 420 miljoonaa euroa. Lisäksi on ilahduttavaa, että vuoden toisella neljänneksellä uusien asuntoluottojen kasvu kiihtyi jo noin 30 prosenttia. Asuntokauppa onkin myönnettyjen asuntoluottojen näkökulmasta piristynyt selvästi, sanoo Rinne.

– Asiakastalletusten määrä kasvoi alkuvuonna 5,4 prosenttia vuodenvaihteeseen verrattuna. Kotitalouksien tilanne on maan yleisistä talousnäkymistä huolimatta säilynyt talletuskehityksen ja maksukorttien käyttöä mittaavan datan näkökulmasta varsin hyvänä, mikä antaa pohjaa sille, että talouden tilanne piristyisi edelleen tulevina kuukausina heijastuen sekä asuntokauppaan että yritysten investointeihin.

Maailmantalouden kasvu hidastui hieman edellisvuoden lopusta. Euroalueen talous kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Kesäkuussa euroalueen inflaatio hidastui viime vuoden lopun 2,3 prosentista kahteen prosenttiin. Maalis–huhtikuussa osakekurssit laskivat maailmalla jyrkästi kauppapoliittisen epävarmuuden vuoksi. Notkahdus jäi lyhytaikaiseksi ja maailman osakemarkkinoita kuvaavat indeksit nousivat touko–kesäkuussa vuodenvaihdetta korkeammalle. Myös euroalueen ja Suomen osakemarkkinoilla kurssit olivat kesäkuussa vuoden loppua korkeammalla.

EKP laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla ohjauskorkojaan neljästi. Talletuskorko aleni 2,00 prosenttiin. Keskeinen asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euriborkorko, laski kesäkuun loppuun mennessä 2,07 prosenttiin vuoden lopun 2,46 prosentista.

Suomessa BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,0 prosenttia vuotta aiemmasta ja kasvun odotetaan olleen hieman nopeampaa toisella neljänneksellä. Työttömyysaste laski toukokuussa 8,8 prosenttiin vuoden 2024 lopun 9,0 prosentista. Inflaatio hidastui kesäkuussa 0,2 prosenttiin viime vuoden joulukuun 0,7 prosentista. Asuntokauppa vilkastui edellisvuodesta, mutta talouden näkymät sekä maailmalla että Suomessa ovat edelleen hyvin epävarmat mm. maailmantalouteen vaikuttavien tullien korotuksien vuoksi. Talouskuvaa tukevat osaltaan hidastunut inflaatio niin Suomessa kuin euroalueella sekä markkinakorkojen lasku.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)