Heinäkuun 12.–25. päivänä koettu kahden viikon hellejakso Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus.

Tutkimuksen toteutti World Weather Attribution -tutkijaryhmä, johon osallistui 24 tutkijaa eri puolilta maailmaa, mukana myös Ilmatieteen laitos sekä Norjan ja Ruotsin ilmatieteen laitokset.

Ilmastonmuutos teki helleaallosta noin kaksi astetta kuumemman ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän.

Jos lämpeneminen jatkuu 2,6 asteeseen, mikä on odotettavissa tämän vuosisadan aikana, vastaavat helleaallot ovat viisi kertaa todennäköisempiä ja vielä 1,4 astetta kuumempia kuin nykyisin.

Vuonna 2018 alueella koettiin samankaltainen helleaalto. Vuodesta 2018 maailmanlaajuinen keskilämpötila on noussut 0,2 astetta, mikä on tehnyt vastaavista kahden viikon helleaalloista lähes kaksi kertaa todennäköisempiä. Pienetkin lämpötilan nousut lisäävät selvästi vaarallisen kuumuuden riskiä.

Ilmastonmuutoksen voimistama kuumuus kuormittaa terveydenhuoltoa ja ekosysteemejä sekä hankaloittaa poronhoitoa.

Poikkeuksellisen helteen aikana lämpötilat nousivat monin paikoin yli 30 asteeseen. Suomessa mitattiin 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta, mikä oli mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen yli 30 asteen jakso.

Suomessa Ylitorniolla lämpötila ylitti 25 astetta peräti 26 päivänä putkeen, ja Norjan puolella Namsskoganissa ja Gartlandissa elohopea kohosi 30 asteeseen jopa 13 päivän ajan peräkkäin.

Ilman ilmastonmuutosta heinäkuun 12.–25. päivänä koettu kahden viikon hellejakso olisi ollut äärimmäisen harvinainen, lähes mahdoton tapahtuma. Nykyilmastossa se on huomattavasti todennäköisempi eli noin kerran 50 vuodessa esiintyvä tapahtuma ja kaksi astetta kuumempi kuin esiteollisessa ilmastossa. Jos maapallon keskilämpötila nousee 2,6 asteeseen vuoteen 2100 mennessä, mikä on odotettavaa nykyisellä päästökehityksellä, vastaavia hellejaksoja esiintyy viisi kertaa nykyistä useammin ja ne ovat keskimäärin vielä 1,4 astetta kuumempia.

– Arvion mukaan hellejakso oli vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi ilmastonmuutoksen seurauksena. Todellinen luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen tiedotteessa.

– Pohjois-Fennoskandian kesäiset lämpöennätykset ovat siirtymässä luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle. Kesä 2024 oli lämpimin kahteen tuhanteen vuoteen, ja tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon, sanoo Rantanen.

Helleaalto muistuttaa kesän 2018 tapahtumia, jolloin alueella esiintyi samankaltainen pitkittynyt helleaalto. Seitsemässä vuodessa vastaavat jaksot ovat kuitenkin lähes kaksinkertaistuneet todennäköisyydeltään, kun ilmasto on lämmennyt 1,1 asteesta 1,3 asteeseen.

Heinäkuun hellejakso kuormitti terveydenhuoltoa ja lisäsi hukkumisia. Kuumuus myös synnytti sinileväkukintoja ja lisäsi maastopalojen riskiä. Lapissa helle sai porot hakeutumaan kaupunkialueille varjoon.

Tutkijat korostavat, että Pohjoismaissa tarvitaan lisää varautumista voimakkaisiin helteisiin. Vaikka kansallisia hellevaroitus- ja toimintasuunnitelmia on jo käytössä, yhteistyötä viranomaisten ja haavoittuvien sektoreiden, kuten vanhustenhoidon ja koulujen, välillä on vahvistettava.

Kuumuus uhkaa myös ekosysteemejä: se voi aiheuttaa leväkukintoja, muuttaa lajien levinneisyysalueita, kiihdyttää metsäpalojen riskiä ja sulattaa ikiroutaa, jolloin vapautuu metaania.

Heinäkuun 12. päivästä eteenpäin elokuun toiseen päivään jokaisena päivänä koko maan ylin lämpötila oli yli 30 astetta. Yli 30 asteen lämpötilan päiviä kertyi näin 22 putkeen. Tämä on vuodesta 1961 eteenpäin pisin yli 30 asteen putki Suomessa; mittaushistorian edellinen yli 30 asteen helle-ennätys oli 13 päivän putki vuodelta 1972.

Koko maan ylin lämpötila oli yli hellerajan eli yli 25 astetta kuluvan kesän aikana 26 peräkkäisenä päivänä 11.7.–5.8. Se on vuodesta 1961 eteenpäin kuudenneksi pisin 25 asteen ylitysten jakso Suomessa – pisimmät putket ovat vuosilta 1973 ja 2014.

Ylitornio Meltosjärven havaintoasemalla mitattiin hellettä 26 päivänä peräkkäin. Helleputki alkoi 11. heinäkuuta ja päättyi 5. elokuuta. Kyseessä on pisin yksittäisellä havaintoasemalla Lapissa mitattu helleputki vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa. Pisin helleputki yksittäisellä havaintoasemalla Suomessa on kesä-heinäkuulta 2021, kun Kouvola Anjalan havaintoasemalla mitattiin hellettä 31 päivänä putkeen.

Trooppisia öitä on ollut jossakin päin Suomea kuluvana kesänä 20, mikä on tavanomaista enemmän. Suomessa yötä voidaan kutsua trooppiseksi, kun lämpötila ei laske alle 20 asteen.

Kuluvan kesän toistaiseksi korkein lämpötila, 32,6 astetta, mitattiin Oulun lentoasemalla heinäkuun viimeisenä päivänä. Korkein Suomessa koskaan mitattu lämpötila on 37,2 astetta. Se mitattiin Liperi Joensuun lentoasemalla 29.7.2010.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)