Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.

Yritykset saavat vientikaupoissa mittavia luottotappioita. Harva yritys varautuu siihen, että ostaja jättää maksamatta.

Tutkimuksesta selvisi, että vaikka moni yritys arvioi mahdollisten luottotappioiden vaarantavan liiketoiminnan pitkäksi aikaa ja tappioiden pelko on jopa este viennin aloittamiselle, harva vientiyritys vakuuttaa vientiään esimerkiksi luottovakuutuksella.

Maailmantalouden epävarmuus ja kauppasotien uhka ovat vaikeuttaneet vientiä. Näin arvioi nyt selvästi useampi vastaaja kuin 2019, jolloin vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran. Myös Suomen talouskasvun taittuminen on vähentänyt monen yrityksen halukkuutta uusiin vientihankkeisiin. Kuitenkin noin puolet vastaajista suunnittelee vientiä uusille markkinoille ensisijaisesti saadakseen kasvua.

Uusille markkinoille lähtöön liittyy silti merkittävää epävarmuutta, ja ei osaa sanoa -vastausten osuus on suuri. Uusia markkinoita hakevia on eniten teollisuudessa ja kaupan alalla sekä liikevaihdoltaan pienimmissä yrityksissä, mikä kertoo siitä, että kotimaasta ei uskota löytyvän riittävästi kasvua.

− Huolestuttavaa sen sijaan on, että edelleen yritykset saavat vientikaupoissa mittavia luottotappioita. Harva yritys varautuu siihen, että ostaja jättää maksamatta. Vastaajien ilmoittamien luottotappioiden mediaanikoko on 20 000 euroa, mutta suurimmillaan yrityksiltä on jäänyt saamatta selvästi yli 100 000 euron maksuja, sanoo rahoitusjohtaja Otto Lindstedt Finnverasta tiedotteessa.

Lindstedt muistuttaa, että vahingot olisivat estettävissä vakuutuksella, aivan kuten lomamatkoillakin.

− Näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi luottovakuutuksen hyödyt tunnetaan heikosti. Kaikkien viennin suojaustapojen käyttö on laskenut kuuden vuoden takaisesta kyselystä. Halu kasvaa viennillä ja hakea uusia markkinoita ovat ehdottomasti hyviä signaaleja, mutta yritykset ottavat kohtuuttomia riskejä. Kirjallinen ja käytäntöön viety luottopolitiikka, eli ohjeistus siitä, millaisia riskejä yritys voi ottaa, löytyy kaikkein harvimmin pieniltä yrityksiltä, joille tappiot tekevät isoimmat kolhut, Lindstedt sanoo.

Suurin osa vientiyrityksistä myy kyselyn mukaan tuotteensa ulkomaille ennakkomaksulla. Näin vastaa edelleen yli puolet, vaikka osuus on laskenut kuuden vuoden takaisesta. Vaikka viennissä on maailmalla yleistynyt kauppatapa, että vientiyritys tarjoaa tuotteensa ohessa ostajalle myös rahoitusratkaisua, harva yritys tuntee tätä vaihtoehtoa tai on itse hyödyntänyt pankkien tai Finnveran ostajaluottoja.

Pahimmillaan kaupat jäävät tekemättä, jos ostaja saa paremman rahoitustarjouksen toiselta viejältä tai ei saa rahoitustaan järjestymään.

− Etenkin voimakkaasti kasvuhaluisilta yrityksiltä on jäänyt vuoden aikana tärkeitä vientikauppoja toteutumatta rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Yleisin syy on, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään, Lindstedt kertoo.

− Valitettavasti viennin ostajarahoitustapojen tunteminen ei ole kasvanut vuodesta 2019. Osa yrityksistä onneksi tunnistaa osaamisvajeen ja juuri voimakkaasti kasvuhakuisista puolet pitää vientirahoitukseen liittyvää koulutusta tarpeellisena. Rahoitusosaamisen vahvistaminen vientiyrityksissä olisi yksi kansainvälistä kilpailukykyämme tukeva tekijä Suomen ulkomaankaupassa, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo.

Toukokuussa toteutettu kysely oli uusinta vuosina 2019 ja 2018 tehdyille vientikaupan rahoitustutkimuksille. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn vastaajat ovat pääasiassa pk-yrityksiä, mutta mukana on myös liikevaihdoltaan yli 300 miljoonan euron yrityksiä.

Yhteensä 45 prosentilla vastaajista viennin osuus on vähintään puolet kokonaisliikevaihdosta ja 44 prosentilla vientiliikevaihdon arvo on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Yli puolella vastaajista yksittäisen tavanomaisen vientikaupan arvo on keskimäärin alle 100 000 euroa. Monella mittarilla kuva suomalaisesta viennistä on tutkimuksen perusteella muuttumaton.

− Selkein muutos viennin rakenteessa on palveluviennin osuuden kasvu, joka ylsi nyt lähes neljännekseen yritysten viennistä. Kulutushyödykkeiden ja raaka-aineiden tai investointitavaroiden osuudet olivat hieman pienenneet vuodesta 2019. Tämä kuvaa sitä, että kasvava osuus esimerkiksi konepajojen viennistä on nykyisin tuotteen oheen liittyviä palveluja. Toki uusiakin vientialoja on noussut, kuten IT-palvelut ja ohjelmistot, Pohjanheimo sanoo.

Vientikaupan rahoitus 2025 -tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja ICC Finlandin toimeksiannosta Taloustutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten suoraa vientiä harjoittavien yritysten vientikaupan käytäntöjä erityisesti vientikaupan rahoituksen ja luottoriskien hallinnan näkökulmasta. Tämä on seurantatutkimus vuosina 2018 ja 2019 toteutetulle vastaavalle tutkimukselle. Tutkimus tehtiin internetkyselynä toukokuun aikana ja vastaajayrityksiä oli 315.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)