Maailman syöpäpäivää vietetään 4. helmikuuta. Syöpä on Suomessa merkittävä kansanterveysongelma sekä toiseksi yleisin kuolinsyy. Jopa 40 prosenttia suomalaisista sairastuu syöpään elämänsä aikana, joka tarkoittaa vuosittain yli 35 000 uutta syöpätapausta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan määrä nousee vuoteen 2035 mennessä jo noin 45 000 syöpädiagnoosiin vuodessa.

Nykytiedon valossa syöpätapauksista noin joka kahdeksas kehittyy kroonisesta infektiosta, joka olisi mahdollisesti ollut ehkäistävissä rokotteilla. Tunnistettuja taudinaiheuttajia ovat hepatiittivirukset B ja C, papilloomavirus HPV, Ebstein-Barrin virus EBV sekä helikobakteeri. Rokotteet ovat avainasemassa myös syöpään jo sairastuneen potilaan suojaamisessa vakavilta tartuntataudeilta, sillä syöpä ja tietyt syöpähoidot heikentävät potilaan vastustuskykyä ja altistavat erilaisille virus- ja bakteeritaudeille.

Yleiset tartuntataudit voivat viedä syöpäpotilaan tavanomaista herkemmin sairaalahoitoon, sillä syöpä ja monet syöpähoidot, erityisesti solunsalpaajahoidot ja immuunijärjestelmään suunnatut vasta-ainehoidot heikentävät elimistön vastustuskykyä ja lisäävät potilaan riskiä sairastua vakavaan taudinkuvaan. Terveelle ihmiselle vaarattomaan infektioon sairastuminen voi syöpää sairastavan kohdalla olla hengenvaarallinen. Infektiot ja niistä toipuminen hidastavat syöpähoitojen etenemistä aikataulun mukaisesti, joka voi joskus olla ratkaiseva tekijä myös hoidon vaikuttavuuden ja lopputuloksen kannalta.

Rokotteet ovat keskeinen osa infektioiden ennaltaehkäisyä myös syöpää sairastavan ja muiden heikentyneen vastustuskyvyn omaavien kohdalla. Rokotteet tarjoavat syöpäpotilaalle kliinisesti merkittävän suojan infektioita vastaan, vaikka heikentynyt immuunijärjestelmä ei synnyttäisikään yhtä hyvää suojaa kuin terveillä henkilöillä.

Syöpää sairastavan yksilöllinen rokotustarve ja rokotusaikataulu on hyvä suunnitella yhdessä hoitavan lääkärin kanssa ottamalla huomioon syöpähoidot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan syöpäpotilaalle harkinnanarvoisia ja hyödyllisiä rokotteita ovat ainakin influenssarokote, joka vähentää riskiä sairastua vakavaan tautimuotoon ja influenssan jälkitauteihin, neumokokkirokote antaa suojaa muun muassa keuhkokuumeelta, aivokalvontulehdukselta ja sepsikseltä, Covid-19-rokote, joka suojaa vakavalta koronavirustaudilta ja sen jälkitaudeilta, vyöruusurokote suojaa kivuliaalta herpes zoster -infektiolta ja sen komplikaatioilta, joiden riski on syöpää sairastavilla tavanomaista suurempi sekä RSV-rokote antaa suojaa RS-viruksen aiheuttamalta hengitystieinfektiolta, joka erityisesti immuunipuutospotilailla voi edetä vaikeaksi keuhkokuumeeksi.

Tietyillä rokotteilla on myös suora rooli syövän ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi HPV-rokote ehkäisee papilloomaviruksen aiheuttamia infektioita, jotka voivat johtaa mm. kohdunkaulan, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syöpiin. Hepatiitti B -rokote puolestaan suojaa B-hepatiittitartunnalta, joka voi pitkällä aikavälillä kehittyä maksakirroosiksi tai maksasyöväksi.

Syöpää ennaltaehkäisevien ja hoidonaikaisilta infektioilta suojaavien rokotteiden lisäksi syövän hoitoon on tutkimus- ja kehitysvaiheessa useita terapeuttisia syöpärokotteita, jotka aktivoivat potilaan oman immuunijärjestelmän tunnistamaan ja torjumaan jo olemassa olevia syöpäsoluja.

– Dendriittisiin soluihin (leukosyytteihin, eli niin sanottuihin valkosoluihin) pohjautuvat syöpärokotteet ovat pitkään olleet lähtökohta syöpärokotteiden kehittämiselle. Oma tutkimustyöni on kohdistunut immuunijärjestelmän aktivoimiseen dendriittisten solujen kautta ja näiden solujen tärkeyttä korostaa niiden löytäjän Ralph Steinmanin saama lääketieteen Nobel-palkintokin vuonna 2011. Vaikka dendriittisiin soluihin pohjautuvia syöpärokotteita käytetään jo kliinisessä työssä esim. Saksassa, ovat syöpärokotteet edelleen enemmän tutkimus- ja kehitysvaiheessa kuin rutiinikäytössä. Tutkimustulokset syöpärokotteilla ovat kuitenkin jännittäviä ja kehitys esimerkiksi koronarokotteista tuttuun mRNA-teknologiaan perustuvien rokotteiden hyödyntämisessä syövän hoidossa voi olla yllättävän nopeaa, kertoo Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)