Budjettiriihessä ei tehty lisäleikkauksia järjestöjen valtiolta saamaan rahoitukseen mutta järjestöavustuksia on jo leikattu hallituksen päätöksin merkittävästi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset pienenevät niiden oman laskelman mukaan 37 prosenttia.

Varsinaissuomalaisen järjestökentän edustajat vetosivat budjettiriihen alla alueen kansanedustajiin tapaamisessa. Koollekutsujana oli Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) yhteydessä toimiva järjestöjaosto. Järjestöjaostossa on edustajia 36 järjestöstä. Varsinais-Suomessa on yli 9 000 järjestöä.

Paikalle saapui neljä oppositiopuolueiden kansanedustajaa mutta ei yhtään edustajaa hallituspuolueista.

– Me olemme valmiiksi täällä uskossa, tiivisti kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

Järjestöjä on usutettu yhteistyöhön ja päällekkäisten rakenteiden purkamiseen. Niiltä edellytetään myös omaa varainhankintaa. SPR Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajan Kalle-Pekka Mannila arvioi, että ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen on vaikeaa ja työlästä.

– Sote-järjestöt toimivat tiiviissä yhteistyössä Varhan (Varsinais-Suomen hyvinvointialue) ja kuntien kanssa. Tarjoamme ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua. Asiakkaista on ihan jokaisesta kunnasta. Tuomme yhteiseen pöytään ruohonjuuritason ääntä, kokemustietoa ja konkreettisia ratkaisuja, muistutti Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toiminnanjohtaja Milla Roos.

– Järjestöt rakentavat arjen turvaa siellä, missä muut eivät ole läsnä. Toimimme myös virastoaikojen ulkopuolella ja loma-aikoina. Suurimmalle osalle järjestötoiminnasta ei ole vastaavaa työtä julkisella puolella.

Roos kuvaili järjestöjen antamaa apua nopeaksi ja oikea-aikaiseksi matalan kynnyksen toiminnaksi, joka vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Hän laski, että sote-järjestöt ovat tuoneet Varsinais-Suomeen STEA-rahaa tänä vuonna 20 miljoonaa euroa. Sitä on saatu 87 järjestölle. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva valtionapuviranomainen.

– Hallitus on jo aiemmin päättänyt 140 miljoonan euron leikkauksista. Lisäleikkaukset olisivat kuolinisku sote-järjestöille. Varhan ostopalveluiden supistaminen on johtanut jo nyt irtisanomisiin, toiminnan alasajoon ja järjestöjen lakkauttamiseen, arvioi Roos.

– Tämä tarkoittaa käytännössä, että tuhannet ihmiset jäävät ilman apua. Kuntien ja hyvinvointialueiden kulut nousevat.

Pro Manillasäätiön toimitusjohtaja ja Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Meska muistutti, että Varsinais-Suomen kulttuurikenttä on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen rikas.

– Se tekee meistä hyvin eurooppalaisen kulttuurikaupungin, luonnehti Meska.

Kulttuurijärjestöt tuottaneet palveluja esimerkiksi vanhuspalveluyksiköille. Työ on vaarassa, sillä kunnat ja hyvinvointialue eivät ole ratkaisseet keskinäisiä vastuitaan. Kärsijöinä ovat esimerkiksi ikäihmiset ja lastensuojelun asiakkaat.

– Osa kunnista pystyy turvaamaan toiminnan jatkuvuuden mutta osa kunnista siirtää vastuun hyvinvointialueelle. Kärsijöinä ovat ne asukkaat, jotka eivät palvelua saa.

Lasse Virtanen