Pk-yritysbarometrin syksyn tulokset osoittavat, että Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdanneodotukset ovat varovaisempia kuin muualla Suomessa. Suhdannenäkymät, investointihalukkuus ja kannattavuusodotukset ovat alueella muuta maata heikompia.

Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdanneodotukset ovat negatiivisia: seuraavan 12 kuukauden odotuksia kuvaava saldoluku on -5, kun esimeriksi naapurimaakuntien odotukset ovat jo positiivia, kertoo torstaina julkaistu Pk-yritysbarometri. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Valtakunnallisessa vertailussa useamman alueen pk-yritysten suhdannenäkymät nousivat positiivisiksi viime kevään negatiivisten lukujen jälkeen. Viime kevään yleistä suhdannetta kuvaava saldoluku oli Varsinais-Suomessa -2, kun se vuosi sitten oli vielä nollassa. Koko maan suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on 3.

– Seutuvertailussa Vakka-Suomessa ja Turussa suhdanneodotukset ovat alueellamme kaikkein pessimistisimpiä. Palvelualan yrityksillä epävarmuus on yleisesti kaikkein suurinta ja niitä Turun seudulla on määrällisesti eniten. Vakka-Suomessa ajoneuvovalmistaja Valmet Automotiven tilanne on ollut epävakaa. Viime viikolla saatiin onneksi hyviä uutisia, kun valtion uutisoitiin lähtevän Valmet Automotiven enemmistöomistajaksi, Varsinais-Suomen Yrittäjien vt. toimitusjohtaja Jutta Wirén sanoo tiedotteessa.

Seutukunnista positiivisimmat odotukset ovat Salon seudulla, missä yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +9. Wirén odottaa, että muidenkin seutukuntien odotukset kääntyvät ensi kevääseen mennessä kesällä tehtyä mittausta positiivisemmiksi.

– Yleisessä suhdanteessa on hienoisia paranemisen merkkejä ja vahva odotuksemme on, että myös Varsinais-Suomessa pk-yritysten suhdannepohja on nyt nähty ja esimerkiksi kuluttajien varovaisuus ja ostovoima kääntyvät pikkuhiljaa inflaation hidastumisen ja korkojen laskun myötä.

Henkilöstömäärän kehitykseen suhtaudutaan Varsinais-Suomessa Pk-yritysbarometrin valossa hienoisella varauksella. Henkilöstön määrän saldoluku on -1, kun koko maassa se on +3. Esimerkiksi Pirkanmaalla työllistämistä kuvaava saldoluku on +11.

Varsinais-Suomen pk-yritykset arvioivat liikevaihtonsa kasvavan (+3), vaikka kannattavuuden odotetaan heikkenevän (-13). Koko maassa vastaavat luvut ovat +10 ja -5. Investointien arvon kehitys on Varsinais-Suomessa edelleen selvästi negatiivinen (-14), ja myös tuotannon ja tuotteiden kehitykseen suhtaudutaan varovaisesti. T&K-toimintaa harjoittaa noin 23 prosenttia alueen pk-yrityksistä.

– Orpon hallitus kertoi viime viikon budjettiriihessään, että se aikoo tehdä päätöksiä yritysten kasvun tueksi lokakuussa erillisen kasvupaketin muodossa. Odotukset tätä pakettia kohtaan ovat kovat. Tarvitaan kunnianhimoisia, mutta realistia uudistuksia ja esimerkiksi hankintalaki ja työmarkkinauudistukset on saatava pikaisesti päätöksentekoon.

Kasvuhakuisia yrityksiä on Varsinais-Suomessa 39 prosenttia vastaajista, mikä on lähellä koko maan tasoa. Vientiyritysten osuus on 22 prosenttia, ja tärkeimmät vientialueet ovat Pohjoismaat ja muut EU-maat.

Pk-yritysbarometriin vastanneista varsinaissuomalaisyrityksistä 33 prosenttia on tarvinnut rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta haetaan erityisesti kone- ja laiteinvestointeihin sekä käyttöpääomaan. Kehittämistarpeet painottuvat markkinointiin, henkilöstön osaamiseen ja tuotantoon liittyviin teemoihin.

– Rahoituksen tarve oli kolmanneksella yrityksistä. Näistä kuitenkin rahoitusta sai vain noin 60 prosenttia. 15 prosenttia ei saanut rahoitusta ja 24 prosenttia ei edes hakenut sitä. Rahoituksen saatavuus on siinä mielessä jonkinasteinen este investointien ja muiden tarpeiden toteuttamiselle. Maksuvaikeuksia on ollut jopa viidenneksellä kaikista vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Yrityksiä, jotka aikovat hakea rahoitusta, on Varsinais-Suomessa hieman vähemmän kuin koko maassa, ja samalla niiden osuus on laskenut keväästä, sanoo Finnveran aluepäällikkö Jyrki Isotalo.

Taloudellinen aktiivisuus on hänen mukaansa kuitenkin noussut ja monien yritysten tilauskannat ovat hyvällä tasolla.

– Tämä enteilee kasvavaa kysyntää myös pk-yrityksille ja siksi kannustamme yrityksiä investoimaan nyt, kun korot ovat alhaalla ja osaavaa työvoimaa on saatavilla. Usein kasvua pitää hakea myös vientimarkkinoilta, kotimarkkinamme ollessa rajallinen. Eräs haaste on, tuntevatko pk-yritykset riittävästi tavat suojautua viennin riskeiltä ja hyödyntää rahoitusta kaupantekokeinona, Isotalo katsoo.

Pk-yritysbarometri on Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta toteutettu tutkimus, joka kartoittaa pk-yritysten näkemyksiä talouden kehityksestä, kasvusta ja kansainvälistymisestä. Syksyn tutkimukseen vastasi 376 varsinaissuomalaista pk-yritystä ja valtakunnallisesti 4 200. Kysely toteutettiin internet-kyselyä kesä–heinäkuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)